Ministeriöiden ja virastojen vuokrat laskivat jo toista kertaa. Valtion konsernipalveluiden tuottajaksi muuttunut Senaatti ei tee enää voittoa valtioasiakkaiden vuokratuloilla, vaan kattaa niillä tilojen kustannukset, kirjoittaa talousjohtaja Mikko Ahola.
Uusi vuosikymmen alkoi vuokranalennuksella. Alensimme ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten vuokria kuusi prosenttia.
Muutos perustuu valtion vuokrakäsikirjaan, joka päivitettiin vuoden 2019 lopussa. Valtiovarainministeriö vahvisti tämän Senaatin toimintaa ohjaavan käsikirjan asemaa antamalla siitä määräyksen, kun se aiemmin oli enemmän ohjaava dokumentti. Tavoitteena on parantaa vuokran määräytymisen läpinäkyvyyttä ja selvittää, mitä tarpeita toimintatapojen kehittämiselle on.
Valtion vuokrajärjestelmä tarjoaa asiakkaillemme joustavia sopimuksia. Niiden irtisanomisaika on 12 kuukautta, kun aiemmassa markkinaehtoisessa mallissa vuokrasopimukset saattoivat olla jopa 15 vuoden pituisia. Lyhyt irtisanomisaika helpottaa esimerkiksi virastojen valmistautumista rakennemuutoksiin.
Oleellista on, että valtion käytössä olevat tilat tukevat virastojen ydintoimintaa: kun kiinteistöalan ammattilainen huolehtii tiloista, vuokralainen voi keskittyä omaan tehtäväänsä.
Senaatin omistama rakennuskanta on suuri ja sen laatu vaihtelee. Vastuullamme on reilut 9 000 kiinteistöä, joissa on yhteensä noin kuusi miljoonaa neliötä. Tiloissa työskentelee 70 000 valtionhallinnon työntekijää. Teemme vuosittain kunnossapitoluonteisia töitä noin 80 miljoonalla eurolla ja investoimme noin 300 miljoonaa euroa pääasiassa kiinteistöjen peruskorjauksiin ja -parannuksiin.
Nyt meillä on yhtenäinen vuokrajärjestelmä, joka pohjautuu kuluihin – tuloksemme laskee vuokrien osalta käytännössä nollaan. Uusi järjestelmä on hyvä tapa jakaa kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset läpinäkyvästi ja ennakoivasti.
Vuokrilla katetaan kiinteistöjen peruskorjaukset ja ylläpito, kuten pienkorjaukset, kiinteistövero, huoltotyöt, jätehuolto, lämmitys ja sähkö. Toki niiden on oltava sellaisella tasolla, että pystymme pitämään kiinteistöt hyvässä kunnossa – nyt ja jatkossakin.
Vuokrajärjestelmä ottaa huomioon myös yllättävät riskit. Jos vaikka vesikatto vuotaa, me hoidamme remontin eikä se vaikuta vuokratasoon. Lisäksi tarjoamme tukea monitilaympäristöön siirtymisen kaltaisissa muutoksissa ja autamme parhaiden tilojen löytämisessä ja toteuttamisessa. Toki tarkastelemme vuokratasoa, jos kiinteistöjen laatu- tai turvallisuustasoa nostetaan tai laajennetaan.
Valtiolle tarpeettomiksi jääneet kiinteistöt myymme. Jos vaikka kolmen toimistotalon väki muuttaa kahteen moderniin tilatehokkaaseen taloon, laitamme tyhjentyneen rakennuksen myyntiin. Kiinteistömyyntien määrä on ollut jo pitkään keskimäärin yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Nykyinen valtion vuokrajärjestelmä on vuodelta 2016. Silloin Senaatista tuli valtion ainoa toimitilojen hankkija ja vuokraaja, ja laskimme vuokria 15 prosenttia. Monopoliaseman ja vuokrajärjestelmän keskeinen tavoite on valtion kokonaisetu.
Huolehdimme siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään järkevästi. Suomen suurimpana kiinteistöalan toimijana pystymme esimerkiksi ostamaan kiinteistöjen ylläpitopalveluita noin 20 prosenttia muita halvemmalla.
Vuokrien alentaminen koskee asiakkaita, jotka työskentelevät Senaatin omistamissa kiinteistöissä. Osa valtion tiloista on kohteissa, jotka on vuokrattu yksityisiltä kiinteistöomistajilta markkinahintaan. Näissä kohteissa vuokrat eivät muuttuneet. Omien kohteidemme vuokrat ovatkin nyt selvästi markkinahintoja edullisempia.
On hienoa, että moni asia on osunut kohdalleen, kun olemme neljän vuoden aikana toteuttaneet ja kehittäneet vuokrajärjestelmää. Mallia on vertailtu myös kansainvälisesti, ja Senaattia pidetään usein uudenlaisen toimitila- ja työympäristöajattelun esikuvana.
Konsulttiyhtiö Deloitten vuonna 2018 valmistuneessa eurooppalaisten kiinteistöjärjestelmien selvityksessä Suomen malli nousi parhaaksi. Se on oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja tasainen tapa jakaa kiinteistöstä syntyvät kustannukset.
Lue myös: 3 kulmaa – Jari Sarjo: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”
MIKKO AHOLA
* Talousjohtaja, Senaatti-kiinteistöt.
* Työskennellyt Senaatilla vuodesta 2014. Sitä ennen toimi SOK:n hotelliliiketoiminnan talousjohtajana 2011–2014 sekä SOK Kiinteistötoimintojen talousjohtajana 2007–2011.
* Suurin hanke Senaatilla on ollut valtion vuokrajärjestelmän muutos ja Senaatin muutos voittoa tavoittelevasta liikelaitoksesta valtion konsernipalveluiden tuottajaksi. ”Seuraava iso työ on toteuttaa hallitusohjelman mukainen Puolustuskiinteistöt-liikelaitos. Siitä tulee Senaatin tytärliikelaitos, ja sen tarkoituksena on palvella entistä paremmin puolustushallinnon tarpeita.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…