
1. Laskimme vuokria kuusi prosenttia
Uusi vuosikymmen alkoi vuokranalennuksella. Alensimme ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten vuokria kuusi prosenttia.
Muutos perustuu valtion vuokrakäsikirjaan, joka päivitettiin vuoden 2019 lopussa. Valtiovarainministeriö vahvisti tämän Senaatin toimintaa ohjaavan käsikirjan asemaa antamalla siitä määräyksen, kun se aiemmin oli enemmän ohjaava dokumentti. Tavoitteena on parantaa vuokran määräytymisen läpinäkyvyyttä ja selvittää, mitä tarpeita toimintatapojen kehittämiselle on.
Valtion vuokrajärjestelmä tarjoaa asiakkaillemme joustavia sopimuksia. Niiden irtisanomisaika on 12 kuukautta, kun aiemmassa markkinaehtoisessa mallissa vuokrasopimukset saattoivat olla jopa 15 vuoden pituisia. Lyhyt irtisanomisaika helpottaa esimerkiksi virastojen valmistautumista rakennemuutoksiin.
Oleellista on, että valtion käytössä olevat tilat tukevat virastojen ydintoimintaa: kun kiinteistöalan ammattilainen huolehtii tiloista, vuokralainen voi keskittyä omaan tehtäväänsä.

2. Järjestelmä tuo vuokralaiselle turvaa, joustavuutta ja vastinetta
Senaatin omistama rakennuskanta on suuri ja sen laatu vaihtelee. Vastuullamme on reilut 9 000 kiinteistöä, joissa on yhteensä noin kuusi miljoonaa neliötä. Tiloissa työskentelee 70 000 valtionhallinnon työntekijää. Teemme vuosittain kunnossapitoluonteisia töitä noin 80 miljoonalla eurolla ja investoimme noin 300 miljoonaa euroa pääasiassa kiinteistöjen peruskorjauksiin ja -parannuksiin.
Nyt meillä on yhtenäinen vuokrajärjestelmä, joka pohjautuu kuluihin – tuloksemme laskee vuokrien osalta käytännössä nollaan. Uusi järjestelmä on hyvä tapa jakaa kiinteistöihin kohdistuvat kustannukset läpinäkyvästi ja ennakoivasti.
Vuokrilla katetaan kiinteistöjen peruskorjaukset ja ylläpito, kuten pienkorjaukset, kiinteistövero, huoltotyöt, jätehuolto, lämmitys ja sähkö. Toki niiden on oltava sellaisella tasolla, että pystymme pitämään kiinteistöt hyvässä kunnossa – nyt ja jatkossakin.
Vuokrajärjestelmä ottaa huomioon myös yllättävät riskit. Jos vaikka vesikatto vuotaa, me hoidamme remontin eikä se vaikuta vuokratasoon. Lisäksi tarjoamme tukea monitilaympäristöön siirtymisen kaltaisissa muutoksissa ja autamme parhaiden tilojen löytämisessä ja toteuttamisessa. Toki tarkastelemme vuokratasoa, jos kiinteistöjen laatu- tai turvallisuustasoa nostetaan tai laajennetaan.
Valtiolle tarpeettomiksi jääneet kiinteistöt myymme. Jos vaikka kolmen toimistotalon väki muuttaa kahteen moderniin tilatehokkaaseen taloon, laitamme tyhjentyneen rakennuksen myyntiin. Kiinteistömyyntien määrä on ollut jo pitkään keskimäärin yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

3. Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen vuokramalli toimii esikuvana monille
Nykyinen valtion vuokrajärjestelmä on vuodelta 2016. Silloin Senaatista tuli valtion ainoa toimitilojen hankkija ja vuokraaja, ja laskimme vuokria 15 prosenttia. Monopoliaseman ja vuokrajärjestelmän keskeinen tavoite on valtion kokonaisetu.
Huolehdimme siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään järkevästi. Suomen suurimpana kiinteistöalan toimijana pystymme esimerkiksi ostamaan kiinteistöjen ylläpitopalveluita noin 20 prosenttia muita halvemmalla.
Vuokrien alentaminen koskee asiakkaita, jotka työskentelevät Senaatin omistamissa kiinteistöissä. Osa valtion tiloista on kohteissa, jotka on vuokrattu yksityisiltä kiinteistöomistajilta markkinahintaan. Näissä kohteissa vuokrat eivät muuttuneet. Omien kohteidemme vuokrat ovatkin nyt selvästi markkinahintoja edullisempia.
On hienoa, että moni asia on osunut kohdalleen, kun olemme neljän vuoden aikana toteuttaneet ja kehittäneet vuokrajärjestelmää. Mallia on vertailtu myös kansainvälisesti, ja Senaattia pidetään usein uudenlaisen toimitila- ja työympäristöajattelun esikuvana.
Konsulttiyhtiö Deloitten vuonna 2018 valmistuneessa eurooppalaisten kiinteistöjärjestelmien selvityksessä Suomen malli nousi parhaaksi. Se on oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja tasainen tapa jakaa kiinteistöstä syntyvät kustannukset.
Lue myös: 3 kulmaa – Jari Sarjo: ”Nollatoleranssi sisäolosuhdeongelmille”