Satojen vuosien historiaa ja arkkitehtuurin taidonnäytteitä! Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Hämeenlinnan lääninhallitusten kauniit rakennukset löydät kesäretkelläsi kaupunkien paraatipaikoilta.
Kesämatkaajan kannattaa neljässä Suomen kaupungissa kurvata Maaherrankadun, Linnankadun ja kahden eri Hallituskadun kautta. Niiden varrella sijaitsevat Mikkelin, Oulun, Kuopion ja Hämeenlinnan lääninhallitusten ainutkertaiset talot, joiden hieno arkkitehtuuri ja pitkä historia ovat ikkuna menneisiin aikoihin.
Rakennusten sisätiloihin pääsee tutustumaan vain avoimien ovien aikaan, mutta myös julkisivut ovat itsessään näkemisen arvoisia. Samalla voi piipahtaa läheisessä puistossa tai torilla.
”Näitä arvovaltaisia taloja ei kätketty kortteleiden sisään, vaan ne sijoitettiin paraatipaikoille. Kaikkien neljän vieressä on tori tai puisto, joka on sommiteltu samaan aikaan kuin talot on rakennettu”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink.
Läänit ja lääninhallitukset lakkautettiin vuonna 2010, mutta komeat rakennukset ovat yhä valtion ja aluehallinnon käytössä. Niissä toimivat pääasiassa aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Riitta Juutilainen kertoo Senaatin selvittävän parhaillaan, voidaanko kiinteistöjä jatkossakin käyttää aluehallinnon tarpeisiin.
”Vanhoissa rakennuksissa toimimme historian ehdoilla – on räätälöitävä talon henkeen sopivia ratkaisuja. Täytyy arvioida, kuinka vanha rakennus taipuu nykyaikaan ja miten sinne voi soveltaa myös nykyaikaista monitilaympäristöä.”
Mikkelin lääninhallituksen talo, Maaherrankatu 16.
Mikkelissä kunniapaikalla torin laidalla kohoaa lääninhallituksen kaksikerroksinen rakennus, jonka empiretyyli näyttää monille kovin tutulta.
”Eikä ihmekään, sillä C.L. Engelin piirtämä talo muistuttaa hänen Helsingin Senaatintorille suunnittelemiaan rakennuksia”, Flink toteaa.
Vuonna 1843 valmistuneessa kiinteistössä toimii nykyään Itä-Suomen aluehallintovirasto, mutta alunperin yläkertaa hallitsi maaherran yksityisasunto ja alakerrassa toimi lääninhallitus. Samaan hallintokortteliin kuuluvat myös muun muassa poliisi- ja oikeustalo.
Maaherrankadun rakennus ei ole pitkän elinkaarensa aikana välttynyt radikaaleiltakaan muutoksilta. Arkisto-osa sai 1890-luvulla omat päätysiivet, ja myös pääsisäänkäynnin sijainti on vaihdellut torin ja sisäpihan välillä. 1960-luvulla rakennuksen ilmettä muuttivat alakattojen lasku sekä uusi sähkö- ja ilmastointitekniikka.
”1990-luvun peruskorjauksessa lisättiin rakennuksia yhdistämään lasiset välisiivet, mutta onneksi ne ovat tyyliä mukaillen vähäeleiset”, Flink kertoo.
Sisätiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota entisöintiin esimerkiksi alkuperäisiä kaariholveja palauttamalla.
”Peruskorjauksen yhteydessä voimakaskuvioisten tapettikerrosten alta kuoriutui esiin myös alkuperäisiä, vaaleita ja kuultavia kalkkisävyjä.”
Kuopion lääninhallituksen talo, Hallituskatu 12–14.
Suunnitelmat Kuopion lääninhallitusrakennusta varten olivat olemassa jo vuonna 1775, mutta hanke toteutettiin vasta noin sata vuotta myöhemmin. Kivinen uusrenessanssirakennus valmistui vuonna 1883 arkkitehti Konstantin Kiseleffin piirustusten mukaisesti. Nykyään rakennus on Itä-Suomen aluehallintoviraston käytössä.
Kaupunkikuvassa rakennus erottuu selvästi muista, sillä se on arkkitehtuurisesti huomiota herättävän kaunis. Kaksikerroksista rakennusta pidettiin aikoinaan kuopiolaisittain hyvin mahtipontisena, ja sen sijainti aukion laidalla korosti tarkoituksella hallinnon valta-asemaa.
Rakennuksessa näkyy piirteitä 1800-luvun uusklassismin jälkeen vallinneista kertaustyyleistä, jotka perustuvat varhaisempien tyylisuuntauksien, kuten renessanssin ja barokin, jäljittelyyn.
”Kertaustyylien aika korosti monimutkaisia muotoja. Tässä rakennuksessa on esimerkiksi rappauksella tehty niin kutsuttu harkotus, joka on hyvinkin voimakasta alakerroksissa ja kevenee vähitellen kohti yläkerroksia”, Selja Flink kertoo.
Hallituskadulla sijaitsevan rakennuksen julkisivu on peruskorjattu vuonna 1998, mutta suurimmat muutokset on tehty sisätiloissa. Ensimmäisen ja toisen kerroksen tilojen kaikki pintarakenteet uusittiin vuosina 2000–2001, taloon rakennettiin hissi ja samalla uusittiin myös ilmanvaihto, sähköt ja valaistus.
Riitta Juutilaisen mukaan Kuopionkin lääninhallitusrakennuksesta on käynnissä selvitys- ja suunnittelutyö, jonka tavoitteena on luoda historialliseen taloon nykyaikaiset toimitilat virastoille.
”Sisätiloissa tavoitteena on toteuttaa modernia monitilaympäristöä, tietysti kunnioittaen rakennuksen menneisyyttä. Haastavinta lienee nykyaikaisen tekniikan sovittaminen suojeltuun rakennukseen”, Juutilainen toteaa.
Oulun lääninhallituksen talo, Linnankatu 1–3.
Oulun lääninhallituksen talo on Pohjois-Suomen merkittävin valtion omistama kulttuurihistoriallinen kohde ja samalla yksi Oulun vanhimmista rakennuksista. Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevan uusrenessanssityylisen luomuksen suunnitteli arkkitehti Jac. Ahrenberg, ja se valmistui vuonna 1890. Vielä 2000-luvullakin talo ilmentää sen mahtavaa menneisyyttä.
”Julkisivu on vahvasti muotoiltu, ja katseen kiinnittää erityisesti tummien tiilipintojen ja vaaleiden rappausvyöhykkeiden koristeellinen kontrasti”, Selja Flink kuvailee rakennuksen erityispiirteitä.
Pitkä elinkaari merkitsee lukuisia käännekohtia. Jo varhain rakennuksen residenssissä oli kylpyhuone ja vesiklosetti, mutta sittemmin niiden uutuusarvo on toki ehtinyt karista. Peruskorjausten yhteydessä vuosina 1991–1995 koko rakennus käytiin läpi. Ensimmäisen kerroksen virastotilat palautettiin lähemmäs alkuperäistä muotoaan, toisen kerroksen salit muutettiin juhla- ja vastaanottotiloiksi ja kellarikerrokseen sijoitettiin muun muassa kokous- ja koulutustiloja.
Tällä hetkellä rakennusta käyttää aluehallintovirasto. Syksyllä 2018 selvitetään, miten talon tilat voitaisiin uudistaa nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.
”Rakennuksen ulkokuori heijastaa historiaa, mutta sisällä on oltava nykyaikaiset olosuhteet”, Juutilainen sanoo.
Talon lähellä sijaitsee myös kaunis Ainolan puisto, jonne on Juutilaisen mukaan mukava pistäytyä kävelylle tai nauttimaan piknik-eväistä nähtävyyksien kiertelyn lomassa.
Hämeenlinnan lääninhallituksen talo, Hallituskatu 16.
Hämeenlinnan vuonna 1836 valmistunut talo suunniteltiin nimenomaan lääninhallituksen käyttöön. Kun sitä edeltävä puurakennus tuhoutui kaupungissa riehuneessa tulipalossa vuonna 1831, uusi kolmikerroksinen talo rakennettiin kokonaan kivestä.
C.L. Engelin piirustusten mukaan tehtyyn rakennukseen kuuluivat alkujaan muun muassa kuvernöörin virka-asunto, lääninkonttori ja -kanslia sekä lääninmaanmittauskonttori. Talon vanhin huone on viinikellari.
Peruskorjauksen yhteydessä 1980-luvulla pyrittiin palauttamaan torinpuoleinen julkisivu entiseen loistoonsa, ja samalla entisöitiin muun muassa kauniit puoliranskalaiset sisäovet sekä puiset ikkunat ja ikkunapenkit.
Senaatti-kiinteistöt etsii rakennuksessa nyt toimivalle Hämeen aluehallintovirastolle korvaavia toimitiloja toisaalta. Ratkaisuun päädyttiin Riitta Juutilaisen mukaan yhdessä. Historiallisen kiinteistön muuttamisen sijaan etsitään toinen, paremmin viraston tarpeita vastaava ratkaisu.
”Maaherran empiretyylinen residenssi on Engelin mukaisesti rauhallinen ja vähäeleinen”, Selja Flink luonnehtii Hämeenlinnan rakennuksen ulkoasua.
Ensimmäiset läänit ja lääninhallitukset perustettiin vuonna 1634, ja ne toimivat Suomessa aina vuoteen 2010 saakka. Nykyään entisten lääninhallitusten tehtäviä hoitavat pääasiassa aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
Ruotsin vallan ajalta periytyneitä lääninhallituksia johtivat Suomessa aluksi maaherrat, jotka ensin tunnettiin kuvernöörin tittelillä. Tehtäviin kuuluivat 1800-luvun alkupuolella yleinen järjestyksenpito kenraalikuvernöörin alaisuudessa sekä verotuksesta ja muista valtion taloudenpidon asioista huolehtiminen senaatin talousosaston valvonnassa.
Lääninhallitusten talot rakennettiin tarkoituksella valtion asemaa korostaen kaupungin tärkeimmille paikoille, usein päätorin laidalle. Niiden rooli oli erottua selkeästi muista kaupungin rakennuksista.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
"Käynnistimme syksyllä nopeasti energiansäästöohjelman, joka tuotti hyviä tuloksia jo talven aikana. Yhdessä asiakkaidemme kanssa saimme aikaan merkittäviä säästöjä", Senaatin energiansäästöohjelman johtaja Sanna Jääskeläinen kertoo.
Somerharjun kyllästämön maaperän kunnostetaan kasvien avulla eli fytoremediaatiolla. Tehtyä kunnostusta voidaan pitää erinomaisena kestävän kunnostamisen pioneerikohteena Suomessa.
Valtion Valteri-koulu Onervassa tartuttiin energiansäästötoimiin, kuten muihinkin asioihin, ennakoiden ja tehokkaasti, lempeän rauhallisella otteella. Energiansäästö on Onervassa arvojen mukaista toimintaa ja sujuva osa arjen johtamista ja kasvatustyötä.