Parhaat ideat eivät yleensä synny tiiviisti
omaan työpisteeseensä liimautuneena.
Tiloihin ja hyvinvointiasioihin perehtynyt
Maaretta Tukiainen aukaisee oven
luovaan toimistoon.
Johtaminen ja toimintakulttuuri vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin, mutta myös työympäristöllä on iso merkitys. Lähes kaikissa työtehtävissä tarvitaan luovuutta, ja sitä voidaan tukea myös tiloilla.
Asiantuntijatyö on muuttumassa yhä enemmän tiimityöksi, jolloin ryhmätyötilojen merkitys korostuu. Sisustusarkkitehti ja Lcf Life Coach Maaretta Tukiaisen mielestä suomalaiset neuvotteluhuoneet ovat kuitenkin yleensä varsin ankeita. Usein ikkunatonta huonetta hallitsee aivan liian suuri neuvottelupöytä ja kankeat tuolit tekevät olosta hankalan.
”Pöytää ei välttämättä tarvita lainkaan tai sen voisi korvata pienemmillä siirrettävillä pöydillä. Kokolattiamatto ja säkki- tai nojatuolit tuovat tilaan rentoutta.”
Koska neuvotteluhuoneessa on tarkoitus ideoida, seinille on varattava runsaasti tilaa ajatusten kirjaamiselle. Tähän sopii perinteisten ratkaisujen lisäksi vaikkapa magneettitaulu tai liitutaulumaalilla käsitelty seinä. Papereita voi kiinnittää myös kaikua vähentävälle huopapinnoitteelle.
Ylipäätään tärkeintä luovassa työssä on erilaisten tilojen vaihtelua tuova kombinaatio: on levollisia, rauhoittavia tiloja, mutta myös virkistäviä ja stimuloivia tiloja, tiloja yksintyöskentelyyn tai ryhmässä ahertamiseen. Koska muistijälki syntyy emootiosta, jokaisesta neuvotteluhuoneesta voi tehdä omanlaisensa. Tilan voi varata tarkoituksen ja tunnelman mukaan.
”Luova prosessi on jokaisella omanlaisensa, ja tätä myös tilojen pitäisi tukea. Koska mielentilat vaihtuvat, myös tilojen pitäisi olla monipuoliset.”
Yhteisöllisyyttä ja ”onnekkaita sattumuksia” lisääviin kohtaamistiloihin kannattaa erityisesti satsata, ovat ne sitten postilokerikkoja, taukotiloja, keittiöitä, kahviautomaatteja tai kirjastoja.
Maaretta Tukiainen pitää visuaalisuutta tärkeänä. Kaunis ja toimiva työympäristö lisää viihtyvyyttä ja vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin. Parhaat edellytykset luovuudelle ja ideoinnille tarjoavat kuitenkin tilat, joissa ruokitaan näköaistin lisäksi muitakin aisteja.
Makuaistia voi hemmotella pienillä suupaloilla, vaikkapa hedelmillä tai pähkinöillä. Musiikki ja muut äänet luovat tunnelmaa, ja tuntoaistia voi herkistää erilaisilla pintamateriaaleilla.
”Erilaiset pinnat rikastuttavat aistikokemuksia: tarvitaan sileää ja karheaa, pehmeää ja kovempaa. Mielestäni kulumat ja railot juuri tekevät tilasta täydellisen.”
Myös liike on tärkeää, liittyyhän se oleellisesti prosessiajatteluun. Monet kävelevät mielellään esimerkiksi kännykkään puhuessaan. Liike rauhoittaa: kiikkutuoli, keinu tai riippukeinu sopivat mainiosti myös toimistoon. Ylipäätään asentoja ja työskentelypaikkoja kannattaa jo ergonomisestikin vaihdella työpäivän aikana.
Maaretta Tukiainen kuvailee luovaa tilaa tunnelmatilaksi, eräänlaiseksi mielen tilaksi. Organisaation sisään astuessa näkee heti, onko tunnelma vapauttava, energinen ja iloinen vai etäinen ja kylmän kliininen.
”Usein kuvittelemme, että arvokkuus jotenkin nousee, kun kaikki on hirveän vakavaa ja virallista. Tosiasiassa tärkeitä ovat kuitenkin rentous, mutkattomuus, epämuodollisuus, kodikkuus, sympaattisuus ja aitous.”
Huumorin käyttäminen on jopa suotavaa totisen puurtamisen vastapainoksi.
”Ilo tarttuu vetäen asiakkaitakin puoleensa. Kierteestä tulee helposti positiivinen, ja se ruokkii itse itseään.”
Artikkeli perustuu Kontrahti-lehden numerossa 2/2012 ilmestyneeseen juttuun Luova työ vaatii erilaisia tiloja.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.