Konfliktilla on suomen kielessä voimakas lataus.
Työpaikalla ujo suomalainen voikin konfliktiin
ajauduttuaan muuttua maantiejyräksi.
Vuorovaikutuksen asiantuntija, toimitusjohtaja Kalle Siira Constra Group Oy:stä on opiskellut kulttuurien välistä viestintää ja konfliktien hallintaa Yhdysvalloissa sekä väitellyt Helsingin yliopistossa suomalaisorganisaatioiden konfliktinhallinnasta. Hänen mukaansa konflikteista olisi viisainta keskustella avoimesti työpaikoilla, koska niiden syntymistä ei voi estää.
Yleinen syy konfliktien syntymiseen ovat liian vähäiset resurssit. Näkemykset törmäävät usein myös ihmisten arvomaailmaan ja ideologioihin liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi naisten tai ikääntyvien työntekijöiden asema. Kalle Siira on havainnut, että suomalaisille tulee konflikti-sanasta helposti mieleen, toisten kravateissa roikkuminen. Todellisuudessa konflikteja on monenlaisia eikä useinkaan kyse ole avoimesta riidasta.
Kun Kalle Siira kysyi väitöstutkimustaan varten eri organisaatioilta, millaisia konflikteja niissä on ollut, yleisin vastaus oli: meillä ei ole konflikteja.
”Kun sen sijaan kysyin erimielisyyksistä tai haastavista tilanteista, saatoin saada vastaukseksi pitkän listan jopa virallisiin menettelyihin edenneistä konflikteista, joita oli käsitelty juristien sekä työterveyshuollon ja -suojelun kanssa.”
Konfliktiin tarvitaan kaksi tai useampi ihminen, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Sen vuoksi johtamisessa pitäisi Siiran mielestä ottaa huomioon, että yhteistyö, vuorovaikutus ja kanssakäyminen, kuten verkosto- ja tiimityöskentely, altistavat konflikteille ja lisäävät niiden todennäköisyyttä.
”Johtajat antavat mallin konfliktien käsittelyyn työpaikalla. He voivat palkita konfliktien puheeksi ottamisesta ja käsittelystä – tai sitten rankaista siitä, jolloin konfliktit jyrätään tai lakaistaan valtaa käyttäen maton alle.”
Amerikkalaistutkimusten mukaan esimiesten työajasta jopa 40 prosenttia kuluu konfliktien käsittelyyn. Työelämän muutosten, ennen kaikkea niukkenevien resurssien, odotetaan vain lisäävän konfliktien määrää tulevaisuudessa.
Hukatun työajan lisäksi konfliktit heikentävät päätöksentekoa, kun tiettyjä asioita vältellessä ei saada kaikkia tietoja päätöksenteon pohjaksi. Konfliktin hintaa nostavat myös menetetyt työntekijät ja työnteon uudelleenjärjestelyt sekä heikentyneen motivaation aiheuttamat sairauspoissaolot ja työtehon lasku. Konfliktit ovat suurin yksittäinen stressin aiheuttaja työpaikalla.
”Pahimmillaan yksi konflikti voi tulla maksamaan työnantajalle kymmeniä tuhansia euroja.”
Kalle Siira sanoo, että vaikka suomalaisten viestintäkulttuuri lähenee tietyiltä osin aasialaisten vetäytyvää ja harmoniaa rakastavaa kulttuuria, konflikteissa suomalaiset toimivat länsimaisen suorasukaisella tavalla.
Hänen väitöstutkimuksensa mukaan meillä on voimakas tarve säilyttää kasvomme konflikteissa. Siiran mukaan voimakas kasvojen säilyttämisen tarve konflikteissa on suoraan yhteydessä kontrolloivaan, vähän jyräävään ongelmanratkaisutyyliin, jossa ei välttämättä aina kuunnella toista osapuolta.
Suomalaisilla työpaikoilla tunteet yleensä siivotaan pois konfliktinratkaisussa. Tunteiden jättämistä työpaikan ulkopuolelle pidetään aikuismaisena tapana tehdä töitä.
Siiran mielestä asioita ja tunteita ei voi kuitenkaan täysin erottaa toisistaan, vaan konfliktissa on aina mukana myös tunneulottuvuus. Jotta konflikti voitaisiin ratkaista, myös tunteita täytyy käsitellä. Muuten osapuolet jumiutuvat vain jankkaamaan ja syyttelemään toisiaan.
Siiran mukaan suuri ongelma suomalaisessa työelämässä on se, että asiat laitetaan helposti luonnevikaisuuden piikkiin.
”Luonnevikaisuuteen vetoaminen on halpamainen ja helppo alibi. Panttivankineuvotteluistakaan ei tule mitään, jos ei kuuntele vastapuolta ja osoita ymmärtävänsä tämän näkökulmaa.”
Artikkeli perustuu Kontrahti-lehden numerossa 1/2014 ilmestyneeseen juttuun Ujo suomalainen jyrää konflikteissa.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.