Miksi vaivautua työkaverin vuoksi, kun itselläkin on tarpeeksi kestämistä työpaikalla? Siksi, että toisen auttaminen ja tukeminen lisäävät tutkitusti onnellisuutta ja parantavat työtehoa.
Muiden auttaminen tuo mielekkyyttä omaan työhön. Auttamalla ja tukemalla työkavereitamme otamme myös itse vastuuta hyvinvoinnistamme ja onnellisuudestamme.
”Työpaikan hapannaamallekin voi olla kohtelias ja ystävällinen, jos ei kykene suorastaan auttamaan häntä. Sillä säästää itsensä ainakin oman onnellisuuden laskulta”, onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen sanoo. Mikä muu lisää onnellisuutta työpaikalla?
Esimiehen hyvä ja asiallinen toiminta lisää hänen alaistensa onnellisuutta. Johtamisessa etenkin oikeudenmukaisuuden kokeminen vaikuttaa voimakkaasti alaisten tyytyväisyyteen.
Onnellisuudesta on monenlaista hyötyä työssä. Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat luovempia ja saavat parempia tuloksia aikaan kuin muut. He ovat yhteistyökykyisiä ja motivoituneita auttamaan muita. Onnelliset ovat myös parempia johtajia ja neuvottelijoita. Onnellisuus vaikuttaa jopa terveyteen parantamalla esimerkiksi ihmisen kykyä käsitellä stressaavia elämäntilanteita.
Harvan itsetunto on niin vahva, ettei se kohentuisi muiden avulla. Usein onnellisuudenkin kokemukseen tarvitaan muita ihmisiä, heidän tukeaan ja hyväksyntäänsä.
”Kaipaamme palautetta muilta ihmisiltä. Arvostuksen saaminen, yhteenkuuluvuus ja liittyminen ovat perustarpeitamme, joihin liittyvät toisaalta myös tuki, apu, kannustus ja luottamus”, Markku Ojanen sanoo.
Hän huomauttaa, että hauskaakin on paljon helpompaa pitää porukalla kuin yksin.
”Sen perusteella voi olettaa, että myös jaettu menestys lisää ihmisen onnellisuutta paremmin kuin yksin menestyminen.”
Ojanen korostaa, että ihmiset eivät yleensä tarkoita onnellisuudella mitään huippukokemuksia. Tutkimusten mukaan huippukokemukset ovat tärkeitä, mutta niillä ei ole juurikaan vaikutusta onnellisuuden tasoon.
”Kohtuullinen onni, jota myös tyytyväisyydeksi kutsutaan, riittää hyvin useimmille meistä”, hän sanoo.
Teologian tohtori ja lääkäri Kati-Pupita Mattila sanoo, että arvostava työilmapiiri, jossa työkaverit tukevat toinen toisiaan, syntyy siitä, että jokainen auttaa toisia tulemaan hyväksi siinä, missä itse on hyvä.
”Sen sijaan, että arvostelemme toista asioista, jotka ovat itsellemme helppoja, meidän pitäisi kannustaa työkaveria hänelle vaikeissa tehtävissä.”
Mattila sanoo, että toisen tukeminen edellyttää, että meillä on arvoa antava asenne toista ihmistä ja hänen ammattitaitoaan ja tekemistään kohtaan.
”Jos joku työkaveri ärsyttää ja häntä on vaikea arvostaa, kannattaa pohtia omaa asennetta. Toista emme voi muuttaa, mutta itseämme voimme. Näin otamme myös vastuun omasta käytöksestämme ja hyvinvoinnistamme.”
Kati-Pupita Mattila korostaa, että auttaminen on monisäikeistä. Joskus se on sitä, että puhutaan kauniisti ja lohdutetaan, kun toinen on saanut ikäviä uutisia tai hänellä on vaikea elämäntilanne. Joskus oikea tapa auttaa on neuvoa työkaveria konkreettisesti jossakin vaikeassa asiassa tai tehdä se hänen kanssaan yhdessä.
Mattila ajattelee, että hyöty auttamisesta tulee onnellisuuden kautta. Kun ihminen pystyy toista auttamalla ja arvostamalla toteuttamaan ihmisyyttään, se tuottaa onnellisuutta ja vahvistaa hänen käsitystään siitä, mikä on oikein.
”Se, mitä olemme toisille antaneet, on aina jotain meitä itseämme enemmän. Se vaikuttaa ympäristössä ja muissa ihmisissä.”
Artikkeli perustuu Kontrahti-lehden numerossa 2/2015 ilmestyneeseen juttuun “Työkaverin auttaminen lisää onnellisuutta”.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.