Tulevaisuudessa varusmiestuvissa ei vain nukuta, vaan myös opiskellaan. Pienryhmätyöskentely ja simulaattorit tuovat suuren muutoksen koulutukseen. Samalla kasarmien tilankäyttö tehostuu.
Tuore Senaatin ja Puolustusvoimien luoma oppimis- ja työympäristökonsepti starttaa Upinniemen Rannikkoprikaatista, jonne remontoidaan ensimmäinen konseptin mukainen kasarmi. Tiloista tehdään muuntojoustavia ja monikäyttöisiä. Tilauudistus tukee uudistuvaa varusmieskoulutusta, Koulutus 2020 -hanketta.
Ensi vuonna 60 vuotta täyttävän Upinniemen varuskunnan neljä pääkasarmia remontoidaan vaiheittain. Valmista on vuonna 2025. Ensimmäisen kasarmin peruskorjaus aloitetaan keväällä 2019 ja se kestää arviolta 1,5 vuotta. Neliöt eivät remontissa lisäänny, vaan niitä pyritään käyttämään entistä järkevämmin ja monipuolisemmin.
”Ensimmäisen kasarmin remontista saamme kokemuksia muiden korjattavien kasarmien työhön sekä voimme arvioida ehkä myös uudenlaisen koulutusrakennuksen – uudisrakentamisen – mahdollisuutta”, sanoo kommodori, komentaja Vesa Tuominen Upinniemen rannikkoprikaatista.
Upinniemen yhteen kasarmiin pystytään nyt majoittamaan 200 varusmiestä. Remontin jälkeen kasarmiin mahtuu 230–250 varusmiestä. ”Kun tiloja saadaan paremmin hyödynnettyä, arvioimme, voidaanko jostakin rakennuksesta luopua ja saada siten kustannussäästöjä”, Tuominen sanoo.
Myös varuskunnan eri toimintoja ryhmitellään fyysisesti lähekkäin. Näin varusmiesten siirtymisistä tulee tehokkaampia ja aikaa säästyy pääasiaan eli opiskeluun.
Koulutus 2020 -hankkeen tavoitteena on muun muassa modulaarinen opetussuunnitelma ja pienryhmätyöskentelyn lisääntyminen. Se tasaa nykyistä koulutuskuukausien rytmiä sekä tilankäytön piikkejä. Ajankäyttö paranee ja toiminta kehittyy.
”Kaiken ydin on varusmiesten ja henkilökunnan terveys, turvallisuus ja viihtyisyys”, toteaa Pääesikunnan tilahallinnan toimialapäällikkö, majuri Arjo Kaarre. Esitetyt ratkaisut ovatkin saaneet konseptiin tutustuneilta varusmiehiltä kiitosta.
Vaikka konsepti on valmis, kaikki varuskunnat eivät uudistu kertaheitolla. Työ etenee vaiheittain, mikä merkitsee sitä, että konseptinmukaisten tilojen rakentaminen vie 20–40 vuotta.
”Siinä ajassa ehtii jo konseptikin vaihtua”, Arjo Kaarre sanoo.
Varusmiesten kaikkien pyhin, oma tupa, kokee muodonmuutoksen. Upinniemessä konseptiin tutustuneet varusmiehet ottavat muutoksen mielissään vastaan: kun nykyisin tuvissa lähinnä nukahdetaan ja herätään, jatkossa niissä voi myös viettää vapaa-aikaa ja opiskella.
Rautaiset kerrossängyt jäänevät jollakin aikavälillä historiaan ja tilalle tulevat modernimmat petiversiot. Joka tapauksessa sängyt siirtyvät seinille, kuten viikinkituvissa aikoinaan.
Mahdollisesti varusmiesten elämään tulee myös lisää yksityisyyttä, jos sänkyjä erottavat keveät seinämät toteutuvat. Niihin on suunniteltu integroitavaksi pieni pöytä, yölamppu ja latauspiste kännykälle – uudistusta nekin. Varusmiehet ovat antaneet hyvää palautetta yksityisyyden lisäämisestä.
Huoneen keskelle jää tilaa matalille kaapistoille sekä seurusteluun. Varusmiehistä on hyvä asia, että tulevaisuudessa ei enää tarvitse huudella sängyistä tai lähteä muualle juttelemaan, vaan tupakaverin kanssa voi istahtaa pöydän ääreen kasvotusten juttelemaan – tai opiskelemaan. Suuri muutos on nimittäin se, että tuvista tehdään samalla sopivia paikkoja pienryhmäopiskeluun. Uutta on taulunäytön ilmestyminen joka tupaan. Siitä voi pienryhmissä katsoa opetusmikroelokuvia tai osallistua etänä vaikkapa tiedotustilaisuuteen.
Pöydän ja tuolien paikoille arkkitehti on suunnitellut eri vaihtoehtoja. Joissakin tuvissa ne voidaan sijoittaa huoneen keskelle, matalien kaapistojen oheen, osassa ne ovat väliseinän erottamassa omassa nurkkauksessaan.
Ilmanlaatu paranee ja pölyn määrä vähenee, kun tupa rauhoitetaan jatkossa märiltä ja likaisilta ulkovaatteilta ja tuvissa säilytetään vain sisävaatteita ja -varusteita. Säilytykseen on tuvissa kaksi ratkaisua: keskellä huonetta olevat laatikostot tai korkeat kaapit.
Tupien viihtyisyys ja siisteys lisääntyvät, kun kura ja tilaa vievät varusteet eivät kulkeudu tupiin ja käytäville. Varusmiehet kiittelevätkin, että näin säästyy aikaa sotkujen siivoamiselta muihin asioihin.
Ulkovarusteet jätetään esimerkiksi niiden säilyttämiseen suunniteltuihin kellarikerroksen tiloihin, joissa on myös kuivauskaapit ja pesulinjat. Tällainen on käytössä jo Haminan reserviupseerikoulussa. Piharakennuksissa puolestaan voidaan kuivattaa muun muassa telttoja.
Tavoitteena on hyödyntää käytäviä jatkossa nykyistä paremmin esimerkiksi varusteiden varastointiin, opiskeluun tai vaikkapa kunnon kohentamiseen. Tulevaisuudessa käytävän päädyssä voi olla puhelinkoppi tai pieni kuntosalipiste, jossa on kätevä piipahtaa nostamassa punttia tai vetämässä leukaa.
Nämä näkymät Upinniemen varusmiehet ottavat innoissaan vastaan: yksityispuheluita saa hoitaa rauhassa, eikä tarvitse lähteä pitkälle puhumaan. Kiitosta saa myös se, että kuntoilupisteitä lisätään ja ne ovat helposti saavutettavissa.
Jatkossa ampumasimulaattori saattaa olla käytössä käytävillä, kuten myös tyylikkäät asekaapit.
Koulutustilat ja varusmieskoulutus itsessään kokevat myös suuria muutoksia. Muuntojoustavat tilat ja monikäyttöiset ratkaisut ovat tilankäytön avainsanoja. Käytännössä se merkitsee tiloja, joissa on omat alueensa erilaiselle työskentelylle ja joita voi myös lohkoa pienemmiksi ja muuttaa käyttötarpeen mukaan.
Isoissa luokissa tapahtuva opetus vähenee ja tilalle tulee pienryhmiä, yksilöllisiä oppimistehtäviä ja lomittaista harjoittelua. Esimerkiksi ampumista harjoitellaan ensin simulaattoreilla ja sitten radalla. Mikroelokuvat lisääntyvät opetuksessa entisestään ja päätteitä sekä mobiililaitteita hyödynnetään aiempaa enemmän.
Videomme Puolustusvoimien uudesta työ- ja oppimisympäristökonseptista:
Konseptin mukaiset koulutustilat
Konseptin mukaiset toimistotilat
Esittelemme Puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin juttusarjamme ensimmäisessä osassa.
Mitä uusi konsepti tarkoittaa varusmiehille ja Puolustusvoimien henkilöstölle? Lue se juttusarjamme toisesta osasta.
Lue myös tiedotteemme Varuskunnat uudistuvat – millaista on varusmiesten arki tulevaisuudessa?
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Kun ihmiset huomasivat, että minulla on taitoa ja osaamista, sain paljon vastuuta. Arvostan sitä, että saan kehittyä ammattilaisena.
Joonaksen ensikosketus Puolustuskiinteistöihin syntyi kesällä 2023, ja työkokemus oli niin positiivinen, että hän haki uudelleen kesätöihin myös seuraavana vuonna. "Työ oli mielekästä ja mielenkiintoista, joten halusin palata tänne myös kesäksi…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
"Puolustusvoimien vuokranalennukset onnistuvat, koska saamme säästöjä hankintojen kehittämisestä ja jo aiemmin onnistuneesti toteutetusta energiansäästöohjelmasta. Lisäksi tehostamme Puolustuskiinteistöjen omaa toimintaa ja puolitamme oman tilankäyttömme", kirjoittaa Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta.
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.