Puolustusvoimien käytössä on vajaat 6 000 kiinteistöä ympäri Suomea. Senaatin tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt auttaa Puolustusvoimia arvioimaan, mitä toimitiloja ja kiinteistöjä sen kannattaa käyttää ja kehittää – ja mitä tyhjäksi jääville tai vanheneville rakennuksille tehdään. Puolustuskiinteistöt myös huolehtii kiinteistöjen ylläpidosta.
Toimitilajohtaminen on merkittävä osa Puolustuskiinteistöjen ja Puolustusvoimien tiivistä yhteistyötä.
”Kartoitamme varuskuntien tiloja ja alueita sekä niiden kapasiteettia. Sen pohjalta suunnittelemme mistä pitäisi luopua, jotta Puolustusvoimien tilakustannukset eivät nouse entisestään. Tilakannan kehittäminen on toimitilajohtamisen peruskysymyksiä, sillä se vaikuttaa suoraan kustannuksiin ja investointeihin”, Puolustuskiinteistöjen asiakkuusjohtaja Lasse Koponen kertoo.
Toimitilajohtamisessa on osattava ennakoida mahdollisesti isoja muutoksia. Kuinka kiinteistöt ja tilat palvelevat varusmiehiä ja henkilökuntaa? Entä miten tilat taipuvat muutoksiin, jos kansallinen puolustusjärjestelmä sitä vaatii?
Lue myös: Uusi Puolustuskiinteistöt-liikelaitos aloitti toimintansa
Tilojen oltava aina käyttövalmiina
Vuoden 2021 alussa toimintansa aloittaneeseen Puolustuskiinteistöt-liikelaitokseen keskitettiin Puolustusvoimien tila-asioiden hoito Senaatista ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksesta.
Puolustuskiinteistöt on Puolustusvoimien strateginen kumppani, jolla on vastuu kiinteistöomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä, ylläpidosta, rakennuttamisesta ja ympäristöpalveluista. Valmius, varautuminen ja turvallisuus ovat tärkeä kokonaisuus.
”Puolustusvoimat haluaa sitoa kiinteistöt yhä tiiviimmin osaksi strategista suorituskykyään. Meidän vastuullamme on, että maanpuolustukseen tarkoitetut tilat ovat käyttövalmiina kaikissa turvallisuustilanteissa. Strateginen kumppanuus tarkoittaa myös, että edistämme yhdessä Puolustusvoimien toimitilastrategian toteutumista”, Lasse Koponen kertoo.
Puolustuskiinteistöjen asiakaspäälliköt toimivat tietyn puolustushaaran, kuten Maa-, Meri- tai Ilmavoimien, johtoportaan asiantuntijoina.
”Olemme sopineet Puolustusvoimien kanssa tarkasti muun muassa yhteisistä suunnitteluprosesseista. Työparit, joissa on asiantuntija kummastakin organisaatiosta, suunnittelevat yhdessä kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyviä investointeja. He myös arvioivat toimitilakustannusten kehittymistä ja tekevät suunnitelmia sen perusteella.”
Puolustusvoimien kiinteistöjen parantamiseen, peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin investoidaan noin 80–110 miljoonaa euroa vuosittain. Vuodesta 2003 lähtien näitä investointeja on tehty noin 1,3 miljardilla eurolla, kun esimerkiksi kasarmirakennuksia on peruskorjattu ja uudistettu.
Lue lisää: Näin Upinniemen kasarmirakennus uudistui – kuvat ennen ja jälkeen
Työkalu tuhansien rakennusten hallintaan
Puolustuskiinteistöjen vastuulla on tilannekuvan tuottaminen puolustushallinnon kiinteistöistä ja kaikesta niihin liittyvästä datasta. Yhteisen tilannekuvajärjestelmän tarve nousi esiin heti strategisen kumppanuuden alkumetreillä, Puolustuskiinteistöjen valmisteluhankkeessa. Järjestelmää alettiin kehittää vuoden 2021 alussa uuden liikelaitoksen aloittaessa toimintansa.
”Meillä on yksi maan laajimmista yhden organisaation käytössä olevista kiinteistömassoista: tuhansia rakennuksia ja huomattava määrä neliöitä koko Suomen alueella. Tarvitsemme työkalun kokonaisuuden hallintaan. Ensisijaisesti muodostamme tilannekuvan asiakkaillemme eli Puolustusvoimille ja sen strategisille kumppaneille, mutta työkalu on tärkeä myös meille oman toimintamme hahmottamiseen ja ohjaamiseen”, Puolustuskiinteistöjen toimitilajohtamisen erityisasiantuntija Turkka Ehramaa kertoo.
Nyt tilannekuvaa raportoidaan Puolustusvoimille kahdeksanportaisella tilannekuvamallilla, jota kehitetään edelleen. Lähivuosien tavoite on automatisoitu tietojärjestelmä.
”Käsittelemme raportteja ja muuta tietoa toistaiseksi pitkälti manuaalisesti. Raportoinnin automatisointi vaatii ICT-kehitysprojektin, jotta erilaiset tietojärjestelmät ja taulukot saadaan yhdistettyä.”
Kiinteistöistä raportoidaan niiden pysyviä ominaisuuksia, kuten neliöitä ja tilojen määriä, kapasiteettia ja niiden jakautumista. Käytettävyyden alla tarkastellaan erityisesti poikkeamia, kuten erilaisia häiriöitä esimerkiksi energiantuotannossa, rakennusten kunnossa tai sisäilmassa. Kehittämis-otsikon alla pureudutaan puolestaan tilojen, alueiden ja kiinteistökannan kehittämiseen muun muassa investoinnein ja kunnossapidolla, Turkka Ehramaa kertoo.
”Kustannukset ovat pitkälti seurausta kaikesta edellä mainitusta. Puolustusvoimien kanssa on asetettu raja kiinteistökustannusten nousulle. Pyrimme pitämään yhteisen tilannekuvan avulla tilojen käyttöasteet korkeina ja kiinteistökannan tehokkaana.”
Lue lisää: Suomen puolustushankinnat suunnitellaan monitilaympäristössä
