Digi- ja väestötietoviraston vihkitilat ovat todistaneet jo 1 700 parin rakkaustarinaa. Vuonna 2019 käyttöön otettu tila ei hiljennyt edes koronakriisin aikana. Moni halusi virallistaa suhteensa varmuuden vuoksi.
Jos haluaa mennä naimisiin pohjoisen tunnelmissa, hääparin ei tarvitse lähteä enää Lappiin asti. Lemmenjoen saa nykyään vihkipaikakseen myös suuntaamalla Helsingin Sörnäisiin.
Tyylikkäät ja tunnelmalliset vihkitilat löytyvät osoitteesta Lintulahdenkuja 2. Lemmenjoen ja Riisitunturin kansallispuistojen mukaan nimetyissä vihkisaleissa avioliiton on solminut jo 1 700 paria sen jälkeen, kun Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikkö muutti Sörnäisiin keväällä 2019.
”Olemme saaneet uusista tiloista paljon hyvää palautetta. Hääparit ovat kiitelleet niiden raikkautta, tunnelmaa, valoisuutta ja toimivuutta”, Digi- ja väestötietoviraston todistajapalveluiden ryhmäpäällikkö ja henkikirjoittaja Tanja Tams kertoo.
Yli kymmenen vuotta aviopareja vihkinyt Tams viihtyy itsekin Lintulahdenkujalla: maistraatin vanhat toimitilat Helsingin Albertinkadulla edustivat menneiden vuosikymmenten sokkeloista virastoarkkitehtuuria, eivätkä enää palvelleet parhaalla mahdollisella tavalla.
”Sörnäisissä koko vihkitilakokonaisuus on suunniteltu ja sisustettu alusta lähtien vihkikäyttöön. Omaa silmääni miellyttävät etenkin sisustuksen monet yksityiskohdat, kuten kauniit pyöreät kattovalaisimet. Hienoa on myös, että tilat muuntuvat helposti tilaisuuksien ja kokouksien pitopaikaksi niinä päivinä, kun vihkimisiä ei ole”, Tams kertoo.
Lue lisää: Muutto saman katon alle sujuvoitti asiakaspalvelua
Maistraatin lisäksi Lintulahdenkujan upouuteen, vuonna 2019 valmistuneeseen toimistorakennukseen Lintu2:een muuttivat viime vuoden aikana International House Helsinki, Energiavirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Väestörekisterikeskus. Muutto samaan osoitteeseen helpotti myös Väestörekisterikeskuksen ja maistraatin yhteisiä ensiaskeleita, kun ne yhdistyivät vuoden 2020 alussa Digi- ja väestötietovirastoksi (DVV).
Senaatti-kiinteistöt koordinoi ja toteutti DVV:lle rakennuksen toiseen kerrokseen uudenlaisen asiakaspalveluympäristön, jonka suunnittelussa palvelumuotoilu oli vahvassa roolissa. Vihkitilalle löytyi luonteva paikka katutasosta: ensimmäisen kerroksen hulppea huonekorkeus ja kattoon asti ulottuvat isot ikkunat tuovat talvellakin valoa ja avaruutta lähes 300-neliöiseen tilaan.
”Kun tutkimme sopivia vaihtoehtoja uudelle vihkitilalle, Lintulahdenkuja 2:n ykköskerros erottautui edukseen useasta syystä. Vihkitilaan on oma lukittu sisäänkäyntinsä, mikä takaa pareille ja heidän seurueilleen rauhallisen ympäristön ja yksityisyyttä. Sijainti ja liikenneyhteydet ovat hyvät, ja merenrantakin on mukavasti vieressä”, Senaatin työympäristöyksikön asiantuntija, suunnittelussa mukana ollut Riikka Manninen kertoo.
Hänen mukaansa suurimmat kehittämistarpeet liittyivät Digi- ja väestötietoviraston laajan asiakaspalvelukokonaisuuden selkeään ja asiakaslähtöiseen toteuttamiseen. Asiakaspalvelualueiden tilasuunnittelun yhtenäisestä ilmeestä vastasi Senaatin yhteistyökumppani Rune & Berg Design, joka hoiti sekä palvelumuotoilun että sisustussuunnittelun kokonaisuudet hankkeissa.
”DVV:n henkilöstö oli hankkeessa vahvasti mukana: rakensimme uudenlaisia palveluelementtejä asiakkaita ja työntekijöitä kuunnellen ja haastatellen. Keskiössä olivat ihmislähtöisyys ja loppukäyttäjä – myös vihkitilan suunnittelussa, joka eteni hyvin osana uuden palveluympäristön suunnittelua.”
Lue lisää: Palvelumuotoilu uudisti asiakaspalveluympäristön
Henkikirjoittaja Tanja Tams kertoo, että uutukaisessa vihkitilassa riitti hääpareja myös kevään pahimman koronapandemian aikana.
”Korona on näkynyt yllättävän vähän työssämme, ihmiset ovat halunneet naimisiin myös poikkeusoloissa. Itse asiassa korona poiki sellaisen piikin, että vapaita aikoja alkoivat jonkin verran kysellä parit, jotka olivat olleet yhdessä vaikkapa 40 vuotta ja halusivat virallistaa liittonsa siltä varalta, että jommallekummalle käy huonosti.”
Tamsin mukaan DVV:n väki on pysynyt onneksi terveenä. Henkilöstö on tehnyt etätöitä lukuun ottamatta asiakaspalvelijoita ja vihkivuorossa olevia juristivihkijöitä. Riskiryhmäläiset ovat olleet etätöissä koko ajan.
”Pohdimme suljemmeko vihkitilat joksikin aikaa, kun korona levisi valtakunnallisesti. Päädyimme jatkamaan toimintaamme, sillä vihkiminen on perusoikeus. Teimme toki heti tarvittavia järjestelyjä eli kiinnitimme huomiota suojaetäisyyksiin, käsidesin käyttöön ja tilojen puhtauteen.”
Koronarajoitukset ovat näkyneet eniten siinä, että vihkiseurueiden kokoa on rajoitettu. Normaalisti parilla voi olla mukanaan kymmenkunta vierasta, mutta koronakeväänä määrä oli rajattuna neljään, eli vihkitilassa on ollut kerrallaan aina alle kymmenen ihmistä.
”Maistraattivihkimisten määrät ovat olleet koko Suomessa viime vuodet kasvussa. Varsinkin Helsingissä lukuun vaikuttaa se, että ulkomaalaisia on yhä enemmän. Meillä lähes puolet pareista on sellaisia, että joko molemmat tai toinen puolisoista ei ole syntyjään suomalainen. Olen vihkinyt ihmisiä ympäri maailmaa – naimisiinmenijöitä on ollut niin Uudesta-Seelannista, Afrikan maista kuin Yhdysvalloistakin.”
Lintulahdenkujan kahdessa vihkisalissa pystytään tällä hetkellä vihkimään päivässä yhteensä 16 avioparia. Kun vihittävät saapuvat paikalle, he ilmoittautuvat vastaanotossa, josta heidät ohjataan seurueineen vihkiaulaan. Avarassa aulassa on osittain verhoilla eroteltuja odotustiloja neljälle hääseurueelle, ja nurkan takaa löytyy kaksi pukeutumistilaa.
Ennen vihkimistä vihkijä tarkistaa vielä paperit ja hakee parin ja vieraat vihkihuoneeseen.
”Vihkikaava on mahdollista suorittaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tai kahden kielen yhdistelmänä. Jokaiselle parille on 15 minuuttia. Tilaisuuden jälkeen monet parit jäävät aulaan ottamaan valokuvia – mihin uudet tilat tarjoavatkin raikkaat puitteet.”
Senaatin Riikka Manninen sanoo, että jo ennen Lintulahteen muuttoa keskusteluihin nousi vahvasti toive, että upeita tiloja voitaisiin hyödyntää muuhunkin kuin vihkitarkoitukseen.
”Suunnittelussa haluttiin huomioida uuden Digi- ja väestötietoviraston toimintakenttä ja tarjota pian aloittavalle virastolle edustava tila sen toimintaa esiintuovien tilaisuuksien järjestämiseen – onhan virastolla merkittävä rooli koko Suomen digitalisaation edistämisessä. On myös vastuullista suunnittelua, että tilojen käyttöastetta saadaan nostettua.”
Kalustesuunnittelu toteutettiin niin, että sisustusratkaisut mietittiin palvelemaan ja kunnioittamaan ensisijaisesti vihkiparien merkittävää elämäntapahtumaa, mutta hienovaraisilla ideoilla tiloista saatiin muuntojoustavat. Esimerkiksi vihkisalien tuolit ovat nopeasti pinottavissa ja siirrettävissä verhojen taakse, ja verhot kätkevät tarvittaessa uumeniinsa myös näyttöjä ja muuta kokousteknologiaa.
Ennen koronakriisiä valoisassa vihkiaulassa ehdittiin järjestää muun muassa tupaantuliaiset DVV:n sidosryhmille ja yksi digitalisaatioon liittyvä kirjanjulkistus. Kun olot normalisoituvat, tiloissa on tarkoitus jatkaa vastaavia sidosryhmä- ja henkilöstötilaisuuksia. Suunnitelmissa on myös jatkokehittää tilakokonaisuutta siten, että DVV voi esitellä siellä toimintaansa esimerkiksi kansainvälisille vieraille.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Yhteiset työympäristöt ovat kestävää ja vastuullista tilankäyttöä. Joustava monitila lisää työmotivaatiota ja yhteistyötä eri virastojen kesken. Virastojen yhteiset palvelupisteet takaavat myös monipuolisen asiakaspalvelun”, yhteisistä työympäristöistä vastaava hankejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo.
Säteilyturvakeskus valvoo Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta tismalleen tarpeisiinsa rakennetuissa tiloissa Vantaalla. Uusi talo täyttää erityisvaatimukset. Se on myös energiapihi ja viihtyisä.
Palvelupäällikkö Anne Rautiainen Senaatti-kiinteistöiltä pitää huolta, että palvelu pelaa Kauppakatu 40:ssä – olipa kyse sitten kahvikoneista tai talon puhtaudesta. Rautiainen työskentelee Itä-Suomen alueen kiinteistöpalvelujen hankinnan ja ylläpidon parissa sekä palvelupäällikkönä…
Miten ja millaisissa tiloissa työskentelemme muutaman vuoden päästä? Pyysimme Senaatin Kasper Fabritiusta peilaamaan työnteon trendejä ja käynnissä olevaa mullistusta valtion upouuden toimitilastrategian linjauksiin.
”Oppilaamme ovat aivan innoissaan uudesta koulusta. Myös lasten silmissä puinen rakennus ja puun näkyminen sisätiloissa on hienoa”, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen kertoo. Into on tarttuvaa laatua: Helsingissä sijaitseva koulu…
”Uudet työympäristöratkaisumme parantavat energia- ja tilatehokkuutta”, kertovat Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Tapio Jalo ja talotekniikan asiantuntija Heidi Tulonen.