Hankintalain uudistus on käynnissä ja lakiesitys on lausuntokierroksella. Tällä hetkellä julkisissa hankinnoissa on liian vähän kilpailua ja tavoitteena on mm. kilpailun lisääminen, kustannussäästöt ja PK-yritysten osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Näitä pyritään saavuttamaan ehdotetuilla lakimuutoksilla: mm. markkinavuoropuheluvelvoitteella, hankintojen osiin jakamisella ja yhden tarjouksen kilpailujen uusimisvelvoitteella.
Vaikka päämäärä hankintalain uudistamiselle on kannatettava, niin mielestämme hankintalainsäädännön lisääminen ei tuota toivottua lopputulosta. Esimerkiksi velvoite uusia kilpailutus, jos saadaan vain yksi tarjous, ei välttämättä johda parempaan lopputulokseen. Suomi on loppujen lopuksi pieni maa ja monet yritykset eivät halua tarjota julkisiin hankintoihin niiden byrokratian vuoksi, jos tarjolla on heille vaihtoehtoja. Lisäksi kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin ei aina ole saatavuutta tai yritysten tilauskirjat voivat olla täynnä jo toisaalla. Yhden tarjouksen saaminen ei siis yksiselitteisesti aina ole huono asia. Lisäksi uudelleenkilpailutusvelvoite lisää tarjoajien (uuden tarjouksen tekeminen) ja hankintayksiköiden (uuden tarjouspyynnön tekeminen) työmäärää sekä voi johtaa toisella kertaa kalliimpiin hintoihin.
Tarvittaisiin itseasiassa rohkeutta keventää sääntelyä ja helpottaa yritysten osallistumismahdollisuuksia kehittämällä toimivia tarjoustyökaluja (mm. EU-hankinnoissa tarvittavat ESPD/eForms-lomakkeet). Samaan aikaan on menossa kansallisesti ja EU-tasolla erilaisia normien purkualoitteita. Nämä eivät kuitenkaan näytä jalkautuvan hankintayksiköiden arkeen, vaan sääntelytsunami saa vain lisää kierroksia. Lisäämällä entisestään sääntelyä monimutkaistamme hankintaprosesseja, lisäämme byrokratiaa ja aiheutamme ylimääräistä hallinnollista työtä tarjoajayrityksille ja hankintayksiköille.
Uusien lakipykälien sijaan hankintaosaamista Suomessa tulee parantaa. Senaatti-konsernin hankintojen kehitysohjelma on esimerkki vapaaehtoisesta hankintojen kehittämisestä, jolla pyritään samoihin tavoitteisiin kuin lakiuudistuksella. Keskeisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat:
- Hankintaviestinnän ja vuoropuhelun lisääminen yritysten kanssa kaikissa hankintaprosessin vaiheissa
- Vaatimusten kohtuullistaminen, kevennetään vaatimuksia riittävän kilpailun takaamiseksi
- Madalletaan kynnystä osallistua tarjouskilpailuihin, esimerkiksi selkeämpien tarjouspyyntöjen ja viestinnän avulla
- Tavoitteisiin ja mittareihin perustuva hankintatoimen johtaminen
Ohjelmassa on saavutettu jo erinomaisia tuloksia niin kustannussäästöjen, tarjousten määrän lisääntymisen kuin lisääntyneen vuoropuhelun kautta. Lisääntyneen hankintaviestinnän ja markkinavuoropuhelun sekä osin suhdannetilanteen siivittämänä vuonna 2024 saavutettiin 86,6 miljoonan euron säästöt. Riippumatta tulevan hankintalain sisällöstä, kannustamme kaikkia hankintayksiköitä rohkeasti uudistamaan toimintatapojaan.
