Nykytaide asettaa välillä yllättäviä haasteita Kiasman sähkötöiden keskellä. Kiasman konservaattori Ilkka Heikkinen kertoo, että museon kokoelmissa on tällä hetkellä yksi teos, joka on kokonaan riippuvainen verkkovirrasta.
Jatkuvasti virtaa tarvitseva Juha van Ingenin AS Long as Possible (ASLAP) on tuhatvuotinen GIF-animaatio, joka koostuu peräkkäisistä numeroista, jotka vaihtuvat kymmenen minuutin välein tietokoneen näytöllä tai projisoituna. ASLAP käynnistettiin GIF-animaation 30-vuotisjuhlavuonna 2017 sen ollessa esillä ARS17-näyttelyssä. Luvut alkoivat pyöriä numerosta yksi. Animaation viimeinen luku on 48 140 288, johon päästään vuonna 3017. Nyt liikutaan 18 000 ja 19 000 välillä.
Animaation tausta on musta ja siinä pyörivät numerot valkoisia. Animaatiota pyörittävä tietokone on taiteilijan tekemässä mustassa laatikossa, joka on jalustalla. Lisäksi ASLAP on kytketty UPS-varavirtalähteeseen, jonka avulla teos pysyy pyörimässä muutamia tunteja ilman verkkovirtaa. UPS-varavirtalähde on ollut teoksessa alusta saakka ja sen akkuja vaihdetaan välillä teoksen toiminnan takaamiseksi. Koko varavirtalähteen vaihtaminen sisältää liian suuria riskejä.
Kiasmaan asennettiin varavoimakone lokakuun alussa, jonka aikana sähköt olivat pois taideteosvarastosta noin 15 minuuttia. Heikkinen alkoi suunnitelmasta kuullessaan selvittää, mistä päin museota löytyisi varavoiman jakokeskus, jotta animaation pyöriminen ei keskeytyisi. Varavoiman jakokeskus löytyi Kiasman entisen tietohallinnon palvelinhuoneesta, minne sähköasentaja teki teokselle oman pistorasian.
ASLAP:iin kuuluva tietokone on vitriinissä ja teosta kannatteleva jalusta puolestaan on tarkoitus maalata, kun ASLAP on seuraavan kerran esillä, joten teoksen liikuttaminen pumppukärryllä ei vaatinut erityisiä suojaustoimenpiteitä. Ilman jännitystä siirto ei kuitenkaan sujunut, sillä varavirtalähde, joka oli diagnostiikan mukaan kunnossa, alkoi näyttää yhden kerrosvälin pituisella matkalla, että varavirta hupenee kovaa vauhtia. Tästä selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, sillä huolestuttava varaustason lasku tasaantui nopeasti.
Heikkinen toivoo, että taideteosvarastoon saadaan tulevaisuudessa varavoiman lähde, koska hän epäilee, että ASLAP tulee vielä saamaan seuraa muista verkkovirtaa vaativista teoksista. Näin säästyttäisi uusilta siirto-operaatioilta.
Heikkinen on käynyt tutustumassa korjauksessa jo valmistuneisiin tiloihin ja kiittelee uusia muunneltavissa ratkaisuja, joiden avulla voidaan esimerkiksi vetää sähköt entistä helpommin aina kunkin teoksen vaatimalla tavalla. Myös konservointitiloissa on lisätty pistorasioiden määrää viime vuosina, joten työskentely on entistä turvallisempaa, koska lattioilla ei enää risteile johtoja.
– Tilojen muokattavuus ja käytettävyys ovat oleellisia ominaisuuksia Kiasman kaltaiselle museolle, kertoo Heikkinen, joka odottaa korjaukselta siistiä ja toiminnallista lopputulosta.
– Teosten esittäminen vaatii tiloilta jatkuvasti vaihtuvia ratkaisuja, sillä Kiasmassa on esillä on muun veistoksia, installaatioita, ääni- ja videoteoksia ja teoksia joiden materiaali ovat hyvin monenlaisia, esimerkiksi pölyä, ”roskia”, maitoa, glitteriä, cor-ten terästä ja erilaisia kiinnityksiä vaativaa taidetta, hän jatkaa.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Vantaan Jokiniemeen, Keskusrikospoliisin naapuriin valmistui Suomen ensimmäinen uudistetun poliisitalokonseptin mukainen pääpoliisiasema lokakuussa 2024. Korkean turvatason rakennuksen värikkäiden seinien sisään sijoittuu Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lisäksi poliisivankila.
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…
Kun Kiasman työntekijöiltä kysytään, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein peruskorjauksen tuoma parannus, moni kiittelee parantunutta akustiikkaa. Äänenvaimennuksen lisäksi lempirakennuksensa Kiasman akustiikkaa suunnitelleella ja rakentaneella Matti Kilpeläisellä kollegoineen oli myös…
Kiasman korjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese työskentelee yleensä huomattavasti vuonna 1998 valmistunutta Kiasmaa vanhempien kohteiden parissa. Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttäminen onkin viimeisen kahden vuoden aikana opettanut korjausrakentamisen konkaria, jolle ei…