Tiesitkö, että kuudessa sadassa Senaatti-kiinteistöjen rakennuksessa on aina käynnissä taidenäyttely? Valtaosa valtion taideteostoimikunnan yli 13 000 teoksen kokoelmasta on jatkuvasti tuhansien ihmisten ihasteltavana.
Se oli ihan selvä. Jasmin Anoschkinin vaaleanpunainen Bambi-veistos sopisi täydellisesti Senaatti-kiinteistöjen pääkonttoriin, Veikko Halmetoja intoili.
“Mutta sitten huomasin, että se onkin jo sijoitettu Opetus- ja kulttuuriministeriöön.”
Se on tavallista valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan kuuluville teoksille. Suurin osa niistä on tälläkin hetkellä esillä jossakin päin Suomea. Kuvittele: yhteensä 13 300 maalausta, veistosta, installaatiota, valokuvaa ja ääniteosta. Tekijöiden joukossa tukuittain tunnettuja nimiä, kuten Laila Pullista, Maija Isolaa, Eero Nelimarkkaa ja Carolus Enckelliä, mutta myös nousevia tai pienen piirin tuntemaksi jääneitä taiteilijoita.
Valtion taideteostoimikunnan kokoelma on aarre, jonka omistamme me kaikki suomalaiset yhdessä. Sitä on hoidettu ja kartutettu valtion varoilla jo yli 60 vuotta ja tänä päivänä sen rahallista arvoa on mahdoton arvioida. Teosten arvo kun on hankintahetkistä usein noussut.
Lain määräyksestä kokoelma on sijoitettava pääasiassa valtion käytössä oleviin kiinteistöihin. Kun uudet ministerit valitsevat työhuoneeseensa taideteoksia, opiskelijat katselevat taidetta yliopistolla ja suurlähestystöt esittelevät taideaarteitamme, teokset tulevat juuri tästä valtion taidekokoelmasta. Suurin osa teoksista on sijoitettu erilaisille työpaikoille 600:aan Senaatti-kiinteistöjen tilaan tai niiden edustoille. Näin taiteesta voivat päivittäin nauttia tuhannet ihmiset ympäri maan.
Veikko Halmetoja on taidealan freelancer, kuraattori, kustannustoimittaja ja helsinkiläisen Artag-gallerian johtaja. Viime vuonna hän sai kiehtovan tehtävän: valita taidekokonaisuus Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiloihin. Halmetoja aloitti urakan uppoutumalla Valtion taideteostoimikunnan kokoelman luetteloon.
Siellä oli todella kiinnostavia teoksia. Suomalaista nykytaidetta eri vuosikymmeniltä.
Halmetoja halusi lääketieteelliseen puhuttelevia teoksia, joissa on yleishumaania kaikupohjaa.
”Mitään uskonnollisesti tai poliittisesti liian kantaaottavaa tai provosoivaa en laittaisi julkisiin tiloihin. Sellaisia teoksia valtiolla ei tosin juuri olekaan.”
Teosten sijoitteluun vaikuttaa myös valaistus, kalustus ja vaurioitumisen riski. Ulla Jokisalon valolle herkät feministiset valokuvat Halmetoja ripusti kellarin ikkunattomiin kokoushuoneisiin.
”Siellä teokset eivät joudu olemaan koko ajan edes keinovalossa, koska valaistus toimii liiketunnistimella.”
Aulan siniset nojatuolit puolestaan vaikuttivat siihen, että Halmetoja valitsi seinälle Jussi Kiven kuvan, jossa on häivähdys täsmälleen samaa värisävyä. Sen sijaan ihailemansa lasiveistoksen kuraattori joutui siirtämään ihmisjoukkojen edestä turvallisempaan paikkaan.
Halmetoja onnistui Tampereella niin hyvin, että tänä vuonna hän kuratoi myös Senaatti-kiinteistöjen Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan pääkonttorin taidekokonaisuuden. Elannon viljasiiloon rakennettu ja aiemmin Stakesin pääkonttorina toiminut, sisältä betonipintainen talo on vaativa tila. Senaatin lisäksi siellä toimivat myös Väestorekisterikeskus, Energiavirasto, Rikosseuraamuslaitos, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Valtori.
Puista Bambi-veistosta ei näihin tiloihin siis tule, mutta keraaminen polkupyörä ja paljon muuta tulee.
”Minusta tuohon rappukuiluun sopisi joku metallinen tai posliininen teos”, Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkö Jari Auer sanoo Veikko Halmetojalle.
Miehet kiertelevät pääkonttorissa katsomassa teoksille sopivia paikkoja.
Jari Auer on arkkitehti, joka on seitsemättä vuotta myös taideteostoimikunnan puheenjohtajana. Käytännössä hän on siis Halmetojan toimeksiantaja.
”Jarin ja minun yhteistyö sujuu ideoita pallotellen. Jos näen jotakin kiinnostavaa, kerron siitä Jarille. Hän on puolestaan vinkannut minulle jo useammasta teoksesta”, Veikko Halmetoja kertoo.
Kuinka tällaista suurta taidekokoelmaa oikein hoidetaan? Senkin valtio on tarkasti määrännyt. Kolmen vuoden välein Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää toimikunnan vastaamaan kokoelmasta. Sen jäseninä on aina Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallisgallerian edustajat sekä kuusi muuta taiteen asiantuntijaa.
Juuri nyt ryhmässä Jari Auerin lisäksi ovat konservaattori Siukku Nurminen, kuvanveistäjä, lasitaiteilija Riikka Latva-Somppi, taidemaalari Paavo Paunu, kuvataiteilija Tuomo Rainio, kuvanveistäjä Nora Tapper, erityisasiantuntija Henri Terho ja kuvataiteilija, professori Annu Vertanen. Toimikunnan sihteeritehtävistä vastaa Kansallisgalleria, käytännössä vastaava tuottaja Eija Aarnio ja amanuenssi Heli Ahmio.
Ryhmällä on käytössään reilun miljoonan euron vuosibudjetti, jolla se hankkii uutta taidetta ja huolehtii aiemmin hankituista teoksista ja niiden sijoittamisesta.
Joka vuosi taideteostoimikunta järjestää muutaman taidekilpailun, joilla etsitään tilausteoksia tiettyyn kohteeseen. Viime vuonna yksi kilpailuista järjestettiin Senaatti-kiinteistöjen virastotalon sisäseinäpaikasta. Sen voitti Ari Pelkonen, joka kesällä maalaa teoksensa suoraan kymmenmetriselle seinälle.
Kun Veikko Halmetojan valitsemat Senaatin pääkonttorin taideteokset ovat elokuussa paikoillaan, Jari Auerin suunnitelmana on järjestää taidekierroksia, jossa työntekijät kuulevat kuraattorilta ja mahdollisesti taiteilijoiltakin teosten taustoista.
”Parhaimmillaan taideteos luo työtilaan persoonaa, joka saa siellä oleskelevat ihmiset tuntemaan olonsa kotoisaksi”, Veikko Halmetoja sanoo.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…