Viime kuukausina kiinteistöalalla on alkanut pöhistä. En nyt tarkoita laman taittumisen myötä kasvanutta toimitilojen kysyntää tai vilkastunutta rakentamista, vaan jotakin ihan muuta.
En ole erityisen ihastunut uudissanaan pöhinä. Alun perin amfetamiinin lempinimenä tunnettu sana on alkanut merkitä esimerkiksi myönteistä kohinaa sosiaalisessa mediassa. Se näyttää tarttuneen pysyvästi monien muuten ihan asiallisten mediapersoonien ja asiantuntijoiden puheeseen. Pöhinältä ei kuitenkaan voi välttyä, sillä korviaan ei voi laittaa tukkoon, jos aikoo pysytellä selvillä siitä mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu ja mistä milloinkin puhutaan.
Viime kuukausina myös kiinteistöalalla on alkanut pöhistä. En nyt tarkoita laman taittumisen myötä kasvanutta toimitilojen kysyntää tai vilkastunutta rakentamista, vaan jotakin ihan muuta. Myös omaa sydäntäni lähellä olevalla talotekniikka-alalla on havaittavissa poikkeavaa liikehdintää.
Otetaan esimerkiksi rakennusautomaatioala. Alaa ovat perinteisesti hallinneet suuret, monikansalliset teollisuusautomaatioyritykset. Sinne on kuitenkin viime aikoina alkanut syntyä uusia yrityksiä, jotka tuovat tullessaan toivottua kilpailua. Uusien tulokkaiden vahvuuksia ovat ketteryys ja avoimet rajapinnat. Vanhat toimijat tulevat vääjäämättä menettämään kiinteistösektorin markkinoitaan, elleivät ne pysty tarjoamaan joustavampia ratkaisuja ja parempaa palvelua kilpailukykyiseen hintaan. Jättiläiset näyttävät yhä nukkuvan sikeästi, mutta toisaalta myös muutamat nykyiset toimijat ovat havahtuneet ja pyrkivät kehittämään omia ratkaisujaan avoimemmiksi.
Langattomuus ja avoimuus tuovat rakennusautomaatioon täysin uuden ulottuvuuden. Alalla on nähtävissä kehityssuunta, joka on tuttu esimerkiksi autojen varaosista. Yksittäisen osan tai komponentin hankinta ei enää tulevaisuudessa olekaan alkuperäisen valmistajan yksinoikeus, vaan yhteensopivan osan voi hankkia mistä haluaa. Langattomien sensoreiden siirtäminen ja uusien lisääminen on helppoa ja pitkäikäiset paristot tekevät niistä lähes huoltovapaita. Tiedot saadaan kätevästi esille kosketusnäyttöihin tai vaikkapa älypuhelimiin.
Olen seurannut raja-aitojen kaatumista iloisesti yllättyneenä. Muistan elävästi miten yli neljännesvuosisata sitten katselin tv:stä Berliinin muurin kaatumista. Olo oli samalla tavalla yhtaikaa epäuskoinen ja innostunut kuin nyt. Onko vihdoin tullut aika, jolloin rakennusautomaatioyritykset alkavat tehdä yhteistyötä sen sijaan, että kilpailisivat verisesti keskenään? Jos tämä on sitä mitä pöhinäksi kutsutaan, niin sitten sitä tarvitaan lisää. Ja paljon.
Rakennusautomaation kehittymisen pitäisi näkyä tilankäyttäjälle parempina olosuhteina ja nopeampana tarttumisena poikkeamiin ja ongelmiin. Tämä lupaus luonnollisesti nostaa käyttäjän odotuksia. Siispä kiinteistönhoidolla pitää olla valmius aiempaa nopeampaan reagointiin. Järjestelmien lisääntyminen ja teknologian kehittyminen lisäävät myös osaamisvaatimuksia. Tämä on samalla sekä haaste että mahdollisuus. Kiinteistönhoitoyritykset voivat kehittää omaa toimintaansa ja ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka pitkässä juoksussa voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin.
Senaatti-kiinteistöissä on käynnissä historian merkittävin hanke sisäolosuhteiden seurannan ja ohjauksen parantamiseksi. Noin sataan toimistokiinteistöön tullaan asentamaan yhteensä yli 3 000 lisäanturia. Investointi ei ole aivan mitätön: yhteensä puhutaan seitsennumeroisesta luvusta. Tätä blogia kirjoitettaessa työ on jo noin puolivälissä. Osa ratkaisuista toteutetaan perinteisesti täydentämällä rakennusautomaatiota lisäantureilla, mutta jo noin kaksi kolmasosaa antureista liitetään erillisiin pilvipalveluihin. Niissä antureiden mittausdata kerätään Internet-palveluun, josta sitä tarkkaillaan kiinteistöhuollon toimesta. Lähiaikoina tullaan tarkkailun lisäksi myös testaamaan sisäolosuhteiden hallintaa langattomien sensoreiden ja pilvipalvelun avulla.
Lisäanturoinnin päätavoite on siis parantaa sisäolosuhteita. Ehdottomasti paras anturi sisäolosuhteiden arvioimiseen on ihmisanturi, eli tutummin tilankäyttäjä. Perinteisesti käyttäjän näkemystä sisäolosuhteiden laadusta on kysytty vuosittaisella käyttäjätyytyväisyyskyselyllä. Kerran vuodessa tehtävä kysely on pitkän aikavälin työkaluna hyödyllinen, mutta dynaamisten muutosten seurantaan se on aivan liian hidas. Käyttökelpoisen tiedon saaminen vaatii uudenlaisia mittareita.
Tässä teknologia tulee avuksi. Langattomuus mahdollistaa palautteen keräämisen vaikka joka päivä hymynaamapainikkeilla tai QR-koodeilla. Näitä tullaan jatkossa näkemään nykyistä enemmän virastotalojen auloissa ja kahvioissa. Painetaan siis arkailematta nappia aina kun sellainen tulee vastaan. Kaikki painallukset lasketaan.
Etsimme asiakkaillemme parhaiten sopivia digitaalisia ratkaisuja ja jalostamme niistä koko valtionhallintoon sopivia toimintamalleja.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Vantaan Jokiniemeen, Keskusrikospoliisin naapuriin valmistui Suomen ensimmäinen uudistetun poliisitalokonseptin mukainen pääpoliisiasema lokakuussa 2024. Korkean turvatason rakennuksen värikkäiden seinien sisään sijoittuu Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lisäksi poliisivankila.
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…
Kun Kiasman työntekijöiltä kysytään, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein peruskorjauksen tuoma parannus, moni kiittelee parantunutta akustiikkaa. Äänenvaimennuksen lisäksi lempirakennuksensa Kiasman akustiikkaa suunnitelleella ja rakentaneella Matti Kilpeläisellä kollegoineen oli myös…
Kiasman korjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese työskentelee yleensä huomattavasti vuonna 1998 valmistunutta Kiasmaa vanhempien kohteiden parissa. Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttäminen onkin viimeisen kahden vuoden aikana opettanut korjausrakentamisen konkaria, jolle ei…