Valtakunnansyyttäjänvirasto jätti Helsingissä vanhan koppikonttorinsa Albertinkadulle ja muutti Lintulahdenkuja 4:ään. Uudistuvan syyttäjälaitoksen tavoitteita tukevat monitilaympäristö ja nimeämättömät työpisteet.
Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta pääsi alusta alkaen mukaan suunnittelemaan uutta työympäristöään, jonka lähtökohtana olivat syyttäjälaitoksessa meneillään oleva organisaatiomuutos ja toiminnan uudistaminen.
– Kysehän ei yksinomaan ollut siitä, että siirrytään fyysisestä tilasta toiseen, vaan muutos sisältää paljon sellaista, johon voimme itse vaikuttaa. Mehän tunnemme työmme ja ne haasteet, joita meille tulevaisuudessa eteen tulee, sanoo valtionsyyttäjä Christer Lundström.
Hankkeen alkuvaiheessa monia mietitytti työhuoneista luopuminen ja se, miten työrauha taataan monitilassa. Innostus uusista työtiloista lisääntyi kuitenkin matkan varrella, kun päästiin konkreettisesti suunnittelemaan tiloja ja niiden toimintoja, sisustusta ja kalusteita.
– Yksi hankkeen onnistumiseen vaikuttanut asia on, että johto on omalla esimerkillään tukenut uutta työympäristöajattelua, toteaa hanketta johtanut johtava asiantuntija Henrika Räsänen.
Jotta uudesta valtakunnansyyttäjänviraston monitilasta saataisiin kaikki hyöty irti, päätettiin ottaa kunnon askel ja siirtyä työskentelemään nimeämättömissä työpisteissä.
– Kypsyttely asiasta oli pitkä prosessi. Huomasimme, että olisimme joutuneet tekemään paljon kompromisseja arkipäivän työskentelyssä, jos olisimme valinneet nimetyt työpisteet, kertoo Lundström.
Nyt osa tilasta on jaettu hiljaisen työskentelyn alueeksi, osassa tiloista keskustelu on sallittu. Työpisteen voi valita sen mukaan, tarvitseeko keskittymistä vaativaa hiljaista tilaa vai ajatusten vaihtoa kollegojen kesken. Mahdollista on myös työskennellä pienemmissä vetäytymistiloissa.
Christer Lundström on tehnyt töitä koppikonttoreissa lähes 40 vuoden ajan. Omaa huonetta hän ei enää haikaile.
Viihdyn monitilassa erittäin hyvin. Työpisteen vaihtaminen päivittäin ei ole mikään ongelma. Otan aamulla lokerosta päivän aikana tarvitsemani asiakirjat ja siinä ajassa kun tietokone aukeaa, olen jo säätänyt tuolin ja työpöydän oikealle kohdalleen.
Reilu kuukausi muuton jälkeen sopeutuminen ja toiminatatapojen omaksuminen on vielä menossa, mutta melko vaivattomasti uusiin tiloihin on asetuttu, kiitos työpajojen ja asioiden huolellisen läpikäymisen etukäteen. Henrika Räsäsen mukaan asiat ovat solahtaneet paikoilleen paremmin kuin hän etukäteen osasi odottaa.
Räsäselle visuaalisesti kaunis ympäristö ja hyvä sisäilma ovat tärkeitä viihtyvyystekijöitä uusissa tiloissa. Erityisesti hän iloitsee siitä, että tila on aidosti monitilaympäristö.
– Fakta toki on, että muutos vanhasta uuteen on ollut iso, ja joillekin se on haastava vielä tässä vaiheessa. Myös se, että osa aineistoa on edelleen paperisena, aiheuttaa jonkin verran erityisjärjestelyjä. Digitalisaatio kuitenkin ennen pitkää syö paperit, mikä on toiminnan kehittämisen näkökulmasta iso mahdollisuus.
Työrauhasta ei valtakunnansyyttäjänvirastossa enää olla huolissaan, äänimaailma virastossa on hiljainen ja palaute tiloista pääosin myönteistä. Uudenlaista työkulttuuriakin on jo ehtinyt syntyä; spontaaneja keskusteluja käydään aiempaa enemmän, nopeita kokouksia ja pikapalavereja on helppo järjestää.
– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että oltiin rohkeita ja uskallettiin lähteä nimeämättömiin työpisteisiin. Syyttäjälaitos on tässä edelläkävijä oikeusministeriön hallinnonalalla, Räsänen toteaa.
Valtakunnansyyttäjänvirasto muutti helmikuun 2017 lopussa huonetoimistosta monitilaympäristöön. Toimistotilatehokkuus parani 26 m²:stä/htv nykyiseen 16 m²:iin/htv. Uudet tilat on suunniteltu tukemaan viraston uudistunutta organisaatiota.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimii myös koulutusta ja osaamisen kehittämisen palveluja syyttäjälaitokselle tarjoava Syyttäjäakatemia. Sen koulutustiloja voidaan käyttää neuvottelutiloina ja työpistealueena niiden vapaina ollessa.
Hankkeessa on hyödynnetty Senaatti-kiinteistöjen tilahaku- ja muutosjohtamisen palveluita.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.