- miksi sitä kannattaa pohtia julkisella sektorilla?
Mikä yhdistää Hämeenlinnaan suunniteltavaa naisvankilaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muuttoa? Molemmissa uusia tiloja on suunniteltu vaikuttavuuden kautta – siis pohtimalla, miten oma toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan.
Professori Paul Lillrank, Laadunohjaus ja palvelutuotanto, Tuotantotalouden laitos, Aalto-yliopisto
”Mitä enemmän polvileikkauksia ortopedi tekee, sitä tehokkaampaa sairaalan työ on. Julkinen sektori on perinteisesti mitannut toimintansa tuottavuutta hyvin suorituskeskeisellä periaatteella. Viime vuosina varsinkin sote-alalla on huomattu, ettei tehokkuus enää yksiselitteisesti johda kansantalouden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tuottavuuden sijasta onkin alettu puhua vaikuttavuudesta. Pelkkien suoritemäärien sijaan nykyään katsotaan, millaisen avun potilaat ovat polvileikkauksestaan saaneet.
Vaikuttavuus mittaa sitä, mitä saat aikaan – ei vain sitä, mitä teet. Tätä mitataan suhteuttamalla toiminnan kustannukset aikaansaatuihin vaikutuksiin. Jos julkisella sektorilla maksettaisiin ortopedille vaikutuksista eikä nykykäytäntöjen mukaan suoritemääristä, meillä olisi enemmän vaikutuksia. Uskon, että vaikuttavuusajattelu tulee leviämään, koska se vastaa paremmin todellisuutta kuin tehokkuusajattelu.”
Katso Paul Lillrankin puheenvuoro Senaatti-areenassa.
Palvelujohtaja Mikko Nissinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
”Me Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella suunnittelemme parhaillaan uusia toimitiloja, joihin muuttavat oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys ja oikeuslääkinnän laboratoriot. Suunnittelu oli jo pitkällä, kun otimme Senaatin asiantuntijoiden kanssa työkaluksi vaikuttavuusanalyysin. Tajusimme heti, että uusien tilojen suunnittelun pitäisi aina lähteä liikkeelle vaikuttavuuden arvioinnista. Sen sijaan lähdemme yleensä yksinomaan uusien toimitilojen tarpeesta. Nyt oivalsimme, että uudet tilat eivät ole ainoa tavoitteemme, vaan meidän on samalla mahdollista myös kehittää omaa toimintaamme.
Kun arvioimme tarvetta uusille tiloille, puhumme usein siitä, miten muutto vaikuttaa vuokrakustannuksiin. Harvemmin pohdimme, voisivatko uudet tilat avata meille jonkin uuden tavan toimia. Voisimmeko yhdistää eri toimintoja? Entä voisivatko esimerkiksi nämä meidän uudet tilamme vaikuttaa siihen, että poliisi pystyy toimimaan tehokkaammin? Kun käänsimme näkökulman vaikuttavuuteen, meille avautui todellisuudesta aiempaa laajempi kuva. Aloimme nähdä yllättäviä yhteyksiä ympäröivään maailmaan – ja myös kustannussäästöjä alkoi löytyä yllättävistä paikoista.”
Katso Mikko Nissisen ja Kaj Hedvallin puheenvuoro Senaatti-areenassa.
Kehitysjohtaja Pauli Nieminen, Rikosseuraamuslaitos
”Olemme suunnittelemassa Hämeenlinnaan kokonaan uudenlaista naisvankilaa, josta on tarkoitus tehdä maailman paras. Tavoitteenamme on kuntouttaa vankeja ja vähentää uusintarikollisuutta, joten lähdimme liikkeelle peruskysymyksistä: Millaisen toiminnan tiedämme tuottavan vankiloissa vaikuttavia tuloksia? Minkälainen ilmapiiri kannustaa vankeja sitoutumaan vankeusajan suunnitelman toteuttamiseen ja rikoksettomuuteen?
On tärkeää panostaa vankien koulutukseen ja työelämätaitoihin. Loimme toimintoja ja tiloja näihin tarkoituksiin. Hoksasimme kuitenkin, ettei tämäkään riitä. Vaikuttavuuden arvioiminen vaatii paljon ajattelua. Me muun muassa mietimme, miten ihmisten välinen vuorovaikutus toimii vankiloissa. Totesimme, että vankien ja henkilöstön kohtaamisissa on paljon kehitettävää.
Nyt kehitämme tiloja, joissa voimme toimia uudella tavalla. Haluamme, että vangit voivat olla aiempaa aktiivisempia ja kulkea tiettynä kellonaikana itse ulkoilemaan tai kuntoilemaan. Yhtä tärkeää on yhdessä uudistaa tapoja puhua vangeille ja kannustaa heitä. Vaikuttavuuden arvioinnilla oli suuri vaikutus toimintaamme. Päädyimme luomaan uusien tilojen lisäksi kokonaan uuden toimintakulttuurin. Sen sisäistäminen vaatii sekä muutosjohtamista että henkilöstön valmentamista.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.