Senaatti-areena kokoaa yhteen päättäjiä ja asiantuntijoita kaikkialta valtionhallinnosta. Tällä kertaa tilaisuuden aiheena oli vaikuttava työ ja tilojen rooli sen tukemisessa. Jututimme kolmea osallistujaa ennen ja jälkeen tilaisuuden.
Riitta-Liisa Vuorela, Viestintäviraston hallintojohtaja
Meillä Viestintävirastossa on ensi keväänä edessä muuttoprojekti nykyisistä tiloistamme monitilaympäristöön. Toivon, että saisin noukittua ideoita tulevan muutoksen varalle.
Tämä on ensimmäinen Senaatti-areenani. Ohjelmaan en ole ehtinyt tarkemmin tutustua, mutta odotan kiinnostavia puhujia. Toivottavasti ehdin myös hieman verkostoitua. Organisaatiothan ovat tuttuja, mutta ihmiset eivät.
Kaikki esitykset olivat mielenkiintoisia. Niistä löytyi punainen lanka, vaikka näkökulmia oli monenlaisia. Niin kuin ministeri Anu Vehviläinenkin totesi, tilat tukevat toimintaa. Ne eivät ole vain uudet seinät, vaan tilat johtavat toimintatapojen muutokseen.
Meillä muutto on vasta edessä. Nyt olen entistä vakuuttuneempi, että meidän pitää miettiä uusien monitoimitilojen lisäksi muutosjohtamista ja uusia työnteon tapoja.
Tiina Kukkonen-Suvivuo, HAUS kehittämiskeskus Oy, johtaja
Olen osallistunut Senaatti-areenaan aiemminkin, ja odotukseni ovat korkealla. Tapahtuma on ollut aina laadukkaasti järjestetty ja puhujat kiinnostavia.
Odotan etenkin valtiovarainministeriön ylijohtajan Juha Sarkion esitystä – hän on hyvä puhumaan. Toivon, että aamupäivän aikana herää runsaasti uusia ajatuksia ja ideoita. Olemme ison muutoksen kynnyksellä. Työ muuttuu kaiken aikaa, ja edessä on paljon uuden oppimista niin muutosjohtamisesta kuin uusista työnteon tavoistakin.
Tälläkin kertaa puheenvuoroissa oli paljon helmiä, joita poimin talteen. Juha Sarkio ja Senaatin toimitusjohtaja Jari Sarjo kävivät haastavan ja mielenkiintoisen debatin yleisön edessä. Siitä nousi ajatus, pitäisikö johtamis- ja tulossopimuksiin sisällyttää yhteistyön pakotteita.
Professori Paul Lillrank puhui kokonaisvaltaisesta oppimisesta, jossa yhteistyö johtaa parempiin tuloksiin ja laatu tuo vaikuttavuutta. Hyvässä instituutiossa eri toimijoiden välinen yhteistyö toimii ja kumppanit pelaavat hyvin yhteen. Kaikki hyötyvät, ja vältytään turhalta päällekkäisyydeltä. Tätä ajattelutapaa toivoisin lisää hallintoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mikko Nissinen toi esille, kuinka toimitilat ovat parhaimmillaan koko toimintakulttuurin kehittämisen katalysaattori. Rikosseuraamuslaitoksen Pauli Niemisen esittämä vaikuttavuustekijöiden palvelukartta sekä Puolustusvoimien Jukka Sonnisen käänteisen oppimisen malli olivat myös kiinnostavia yksityiskohtia.
Antti Pelttari, Suojelupoliisin päällikkö
Osallistun ensimmäistä kertaa Senaatti-areenaan ja odotan mielenkiintoisia näkökulmia. Valtion kiinteistöpolitiikka on murroksessa, ja on kiinnostavaa kuulla esimerkkejä uusien tilojen ja toimintatapojen vaikuttavuudesta.
Mekin mietimme muutaman vuoden sisällä kiinteistöasioita kasvun ja muiden tekijöiden kautta. Suojelupoliisin toiminta on erityislaatuista, ja kaikki uudet ratkaisut eivät toimi meillä. On hyvä, että asioita ajatellaan uusiksi. Uskon, että aamupäivän puheenvuorot herättävät monia ajatuksia.
Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, ja avoimuus muutokselle on myös Suojelupoliisin omassa strategiassa keskeinen. Vanhat toimintatavat eivät enää toimi nykyisessä yhteiskunnassa.
Olen tyytyväinen aamupäivän puheenvuoroihin ja keskusteluihin. Etenkin Juha Sarkion ja Jari Sarjon debattia oli virkistävä seurata. Kaikissa puheissa vaikuttavuus kulki vahvana teemana – pohdinnoissa oli paljon hyviä yleistyksiä, joita voi soveltaa muutosjohtamisessa.
Vaikuttavuus on myös Supon toiminnan ydin. Pyrimme kehittämään toimintaamme niin, että se on vaikuttavaa. Olemme valmiita muutokseen, jota tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa: yhteistyön merkitys nousikin vahvasti tilaisuudessa esiin.
Kaikkiaan tapahtumasta jäi hyvä mieli. Oli myös mukava tavata vanhoja tuttuja ja vaihtaa kuulumisia Senaatin väen kanssa.
Tutustu tarkemmin 27.9. pidetyn vaikuttavuus-teemaisen Senaatti-areenan puheenvuoroihin täällä.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.