Uuden oppiminen rakennusalasta ja mentorin jakama kokemus ja kannustus. Siinä pääkohdat, jotka innostivat Henri Konttisen ja Juha-Pekka Peltosen Senaatin kaksivuotiseen rakennuttamisen valmennusohjelmaan.
Kahta samanlaista työpäivää ei ole. Eteen tulee koko ajan uusia tilanteita ja haasteita ratkottavaksi. Töissä pääsee seuraamaan näköalapaikalta koko rakennushankkeen elinkaarta. Porukkaan on helppo hypätä mukaan, ja työkaverit jakavat mielellään tietotaitoaan.
Näin kuvailevat työtään Senaatti-kiinteistöjen tuoreet rakennuttajapäälliköt Henri Konttinen ja Juha-Pekka Peltonen. Tampereella työskentelevä Konttinen ja Kouvolassa oleva Peltonen tulivat taloon uudenlaista väylää pitkin, kun he pääsivät syksyllä 2015 mukaan Senaatin ensimmäiseen rakennuttamisen valmennusohjelmaan.
Kaksi vuotta kestäneeseen koulutukseen rekrytoitiin viisi rohkeaa ja innostunutta rakennusalan lupausta. Valmennusohjelma herätti kovasti kiinnostusta, sillä hakijoita oli lähes kaksisataa. Nyt Senaatille on tulossa seuraava kaksivuotinen valmennus: uusien osaajien haku alkaa 18. maaliskuuta ja päättyy 8. huhtikuuta.
”En osaa nimetä yhtään tämän parempaa mahdollisuutta kehittää ja haastaa itseään kuin mitä valmennusohjelma on ollut. Jos haluaa oppia uutta koko toimialasta, tämä on paras väylä siihen. Olen päässyt näkemään enemmän kuin osasin kuvitellakaan”, Juha-Pekka Peltonen sanoo.
Rakennuttamisen valmennusohjelman avulla Senaatti-kiinteistöt haluaa lisätä monipuolista rakennuttamisosaamistaan. Jo usean vuoden ajan Senaatti on korostanut moniosaamista ja osaamisen lisäämistä asiantuntemusta jakamalla.
Koulutusohjelmassa valmennettavat pääsevät heti alusta asti mukaan rakennushankkeisiin, tutustuvat prosesseihin ja työskentelevät oman mentorinsa tiiviissä ohjauksessa.
Henri Konttinen kertoo saaneensa paljon tietoa ja kannustusta mentoriltaan, rakennuttajapäällikkö Jouni Viriltä. Yhteistyö on ollut sujuvaa, ja kynnys kysyä on matala.
”Olen ollut todella tyytyväinen, että sain niin hyvän ja kokeneen mentorin. Kun alussa minulla ei ollut vielä omia hankkeita, oli opettavaista seurata Jounin vierellä, miten eri tilanteissa toimitaan. Opin järjestelmien käyttöä, kokouskäytäntöä ja kaikkea mitä hankkeisiin kuuluu. Tuon jälkeen omiin projekteihin siirtyminen oli helpompaa.”
Ennen Senaatin valmennusohjelmaa Konttinen ehti työskennellä kymmenen vuotta Tampereella suuren rakennusliikkeen palveluksessa, valtaosan siitä työmaainsinöörinä. Alan kenttä oli siis entuudestaan tuttu, mutta jossain vaiheessa hänestä alkoi tuntua, että jotain muutakin voisi tehdä.
”Minulla oli työmaapuolelta hyvä kokemus, mutta rakennuttajakokemusta ei käytännössä ollenkaan. Kun näin Senaatin hakuilmoituksen, ajattelin, että tämä voisi olla mielenkiintoista ja minun juttuni. Tartun mielelläni uusiin haasteisiin ja kehitän osaamistani.”
Uuden oppiminen ja mahdollisuus päästä tutustumaan valtionhallinnon eri puoliin ja asiakkaisiin innosti myös Juha-Pekka Peltosta.
”Työskentelin ennen Senaatille tuloa lähes kymmenen vuotta isossa rakennusalan yrityksessä vastaavana työnjohtajana ja työturvallisuusasiantuntijana. Olin myös hallinnollisena esimiehenä useammalle sadalle henkilölle.”
Senaatin valmennusohjelmasta Peltonen kertoo saaneensa tietoa ihan sattumalta viimeisenä hakupäivänä. Hän näki ilmoituksen kesälomallaan juodessaan aamukahvia ja selatessaan nettiä.
”Sen verran ilmoitus jäi mieleen kaivelemaan, että tein illalla hakemuksen. Hakuprosessi oli monivaiheinen, ja vasta sen loppusuoralla aloin miettiä, olenko oikeasti vaihtamassa työpaikkaa. Valmennusohjelma vaikutti kuitenkin houkuttelevalta, ja päästyäni siihen mukaan en ole katunut ratkaisuani päivääkään.”
Peltosta kiinnosti koulutuksessa etenkin ohjattu oppiminen. Häntä mentoroi Kouvolassa rakennuttajapäällikkö Jarmo Liimatainen.
”Yhteistyömme oli mutkatonta. Oli opettavaista päästä tutustumaan Jarmon kohteisiin ennen omia hankkeita.”
Peltonen sanoo, että ilman mentorointia hän tuskin olisi hakeutunut uuteen työhön.
”Olin toiminut urakoitsijan puolella, joten tilaajapuolelle lähteminen ja rakennuttamistehtävät tuntuivat lähes alan vaihdolta. Nimenomaan se, että alusta asti tiesin saavani apua, neuvoja ja vinkkejä, oli ratkaisevaa, että koin alan vaihdon mahdolliseksi. Kertaakaan ei tullut fiilistä, että olisin jäänyt yksin missään asiassa.”
Henri Konttisen ja Juha-Pekka Peltosen mielestä Senaatin valmennusohjelma yhdistää hyvin käytännön ja teorian. Kahden vuoden aikana he suorittivat muun muassa rakennuttajan pätevyyden antavan RAP-koulutusohjelman. Myös verkostot ovat kasvaneet, kun alan toimijat ja Senaatin eri yksiköt ovat tulleet tutuiksi.
Ensimmäisiä omia projekteja valmennettavat saivat jo muutaman kuukauden jälkeen.
”Alkuun vedin pienempiä kunnossapitohankkeita esimerkiksi Tampereen Oikeustalossa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Puolen vuoden jälkeen sain myös omia investointihankkeita hoidettavakseni. Puolustusvoimille on ollut useampikin hanke, joista suurimpana Parolan varuskunnassa oleva panssarivaunuhallin laajennus”, Konttinen kertoo.
Hän onkin ilahtunut juuri tehtävien monipuolisuudesta. Toinen myönteinen yllätys on ollut se, että Senaatti on vähemmän virkamiesmäinen työpaikka kuin hän ennalta kuvitteli.
”Töihin ei ole pakko tulla kulmahousut jalassa, ja vuoropuhelu eri asemissa olevien ihmisten kesken on helppoa. Senaatti on selkeästi monessa asiassa moderni edelläkävijä: täällä otetaan uusia asioita käyttöön nopeammin kuin monessa muussa firmassa.”
Juha-Pekka Peltonen on johtanut ja toiminut vuokralaisen edunvalvojana isoissakin edelleenvuokrauskohteissa. Toimistojen tilamuutokset ja monitilaympäristöt ovat olleet hänelle läheisiä teemoja. Kesällä esimerkiksi Kouvolaan valmistuvat verohallinnon uudet tilat.
Peltonen pitää tärkeinä oppeina suunnittelun ja ohjauksen merkitystä sekä asiakkaiden huomioon ottamista ja viestintää jo alkuvaiheista lähtien.
”Aikajanat ovat paljon pidempiä kuin mihin olen aikaisemmin tottunut. Projektien pitkäkestoisuus tuokin hyvää haastetta: on hankesuunnittelua ja teknistä suunnittelua. Kun varsinainen rakentaminen alkaa, on suurin osa asioista jo tehty.”
Konttisen ja Peltosen mukaan Senaatissa on valtavasti osaamista ja työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Myös tekniset välineet, kuten tietokoneet ja puhelimet, ovat heistä huipputasoa.
”Olemme päässeet kiertämään ja tutustumaan eri toimistoihin ja vaihtamaan erilaisten ihmisten kanssa ajatuksia ja kokemuksia. On mahtavaa, että ympärillä on paljon viisaita ihmisiä.”
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Vantaan Jokiniemeen, Keskusrikospoliisin naapuriin valmistui Suomen ensimmäinen uudistetun poliisitalokonseptin mukainen pääpoliisiasema lokakuussa 2024. Korkean turvatason rakennuksen värikkäiden seinien sisään sijoittuu Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lisäksi poliisivankila.
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…
Senaatti-kiinteistöjen kaksivuotinen rakennuttamisen valmennusohjelma antaa tuhdit eväät rakennuttajapäällikön vaativaan ja vastuulliseen tehtävään. Lue, mitä valmennusohjelmasta rakennuttajapäälliköiksi valmistuneet Kasperi Koimäki, Roope Lahtinen, Juha-Pekka Peltonen ja valmennusohjelmassa mentorina toiminut Johanna Virsu siitä…
Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren kartano on ollut Senaatin ylläpitovastuulla vuodesta 2014. Sen jälkeen tämä Suomen arvokkaimpiin kartanomiljöisiin kuuluva kokonaisuus on ollut määrätietoisen, vuosittain jatkuvan restauroinnin kohteena.
Oletko koskaan kurkistanut Säätytalon taakse? Nyt todellakin kannattaa. Pressujen alta esiin kuoriutunut suihkulähde on 1800-luvun kaunotar – ja Suomen vanhimpia betonirakennelmia.
Toukokuussa 24 vuotta täyttävää Kiasmaa ei ole suojeltu kaavassa eikä rakennusperintölain nojalla, mutta rakennusta hoidetaan samoin periaattein kuin suojeltua rakennusta. Senaatti-kiinteistöt kutsuu tätä arvokiinteistöjen omatoimista suojelua vastuusuojeluksi. Kiasman vastuusuojelua on…
Kun Kiasman työntekijöiltä kysytään, mikä on heidän työnsä kannalta tärkein peruskorjauksen tuoma parannus, moni kiittelee parantunutta akustiikkaa. Äänenvaimennuksen lisäksi lempirakennuksensa Kiasman akustiikkaa suunnitelleella ja rakentaneella Matti Kilpeläisellä kollegoineen oli myös…
Kiasman korjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese työskentelee yleensä huomattavasti vuonna 1998 valmistunutta Kiasmaa vanhempien kohteiden parissa. Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttäminen onkin viimeisen kahden vuoden aikana opettanut korjausrakentamisen konkaria, jolle ei…