Jouluvalot ja kanelin tuoksu toivottivat senaattilaisten lapset tervetulleiksi äidin tai isän työpaikalle. Viitisenkymmentä lasta kokoontui pääkonttoriin Helsingin Lintulahdenkadulle, ja tämän lisäksi jouluista päivää vietettiin aluetoimistoissa Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella.
Videolta nähtiin itse joulupukin haastattelu suoraan Korvatunturilta. Senaatin oma tonttubändi johdatti työpaikalla vierailevat lapset joulutunnelmaan laulamalla, soittamalla ja leikkimällä – ja jopa jodlaamalla.
”Äiti, nouse ylös hyppimään”, kehotti yksi pikkutontuista ja kiinnitti äitinsä nenään punaisen Petteri Punakuono -irtonenän.

Jouluinen laulukimara sai aikuiset ja etenkin lapset leikkimään. Kitaraa soittaa Petri Konttinen, saksofonia Outi Luukinen. Anu ja Aki Ranta eläytyvät Tonttujen jouluyöhön.

Karin Hukkasen lapset Oliver ja Rasmus arvelivat, että äiti saattaa töissä myös pelata tietokoneellaan.
Työpaikalla tärkeää on hyvä ruoka

Liimaushommat vetivät ilmeet vakaviksi, sillä pukin parran pitää toki osua oikealle kohdalle. Touhuamassa Noora ja Eerika Berger.
Kuusivuotias Eerika ja joulupäivänä neljä vuotta täyttävä Noora olivat tulleet kiinteistökehitysryhmän päällikön Marjaana Bergerin mukana tämän työpaikalle. Lasten mielestä työpaikalla erityisen tärkeää on hyvä ruoka.
Kysymykseen fiksusta työpaikasta Eerika vastasi: ”No että ainakin kuuntelee muita, kun toiset puhuu.”
Nooran mielestä työpäivässä tärkeintä on liima – olihan juuri tekeillä jouluaskartelu eli tontun parran kiinnitys.
Oliverin, 8, mukaan äidin eli asiakaspäällikkö Karin Hukkasen työpaikalla oli kiva vierailla. Kysymykseen äidin työstä hän tuumi, että ”kai se istuu työkoneella, ja ehkä pelaa”.
Henkilöstöasioiden asiantuntijan Anu Rannan lapset Inka, 4, Aki, 8 ja Iida, 12, ihailivat äidin työssä erityisesti sitä, miten nopeasti tämä osaa kirjoittaa koneella – eikä edes katso sormiinsa!

Oliver ja Rasmus Hukkanen nauttivat laululeikeistä Senaatin iloisen tonttubändin tahdittamina.
Monitilaympäristö on ihan normaali
Pyysimme Senaatin nuoria vieraita myös määrittelemään, mitä äidin tai isän työpuheissa toistuvat sanat mahtavat tarkoittaa. Nuori polvi näytti olevan varsin hyvin tietoinen siitä, mihin vanhemmat aamuisin lähtevät.
”Senaatti – no se on työpaikka!” vastasi kahdeksanvuotias Aki.
”Kiinteistö – no sekin on työpaikka”, kuului monesta suusta yhtä aikaa.
Monitilaympäristöä arveltiin ”normaaliksi ympäristöksi”, ja fiksuksi työksi sitä, että ”lasketaan palkkoja” eli tehdään palkanlaskentaa.
Vanhempien työpaikasta moni lapsi oli sitä mieltä, että kannatti tulla paikan päälle käväisemään. Ainakin puuro oli parempaa kuin koulussa.
”Koulussa saa vain kanelia, täällä oli myös sokeria”, tuumasi Aki.
Senaatti tukee tänä jouluna lasten ja nuorten hyvinvointia Aseman lapset ry:n kautta. Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!