Kansallisooppera ja Kansallismuseo hehkuvat nyt uudessa, valoisassa asussa. Se on Senaatti-kiinteistöjen lahja suomalaisille itsenäisyyden juhlavuonna.
”Helsinki on talvikuukausina aika pimeä kaupunki”, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo sanoo.
Se oli yksi syy siihen, että Senaatti halusi nostaa ihmisten katseet ylös kadun pinnasta ja tuoda heille lisää valoa pimeään. Kun kaksi kansalaisille tärkeää historiallista rakennusta – Kansallisooppera ja Kansallismuseo – valaistaan, niiden yksityiskohdat nousevat entistä paremmin esille.
”Hyvä valoarkkitehtuuri henkii rakennuksen syvintä olemusta. Se ei ole mitään irrallista kuorrutusta. Se ikään kuin liimautuu rakennukseen – jopa vuosikymmeniksi”, toteaa valaistussuunnittelija Roope Siiroinen. Hän on toimitusjohtajana Valoa Design -yrityksessä, joka voitti Senaatin järjestämän Valossa-valaistuskilpailun.
Valaistusta suunnitellessaan Valoa Designin suunnittelijaviisikko tutki Kansallismuseota ja Kansallisoopperaa kamera kädessä eri vuorokaudenaikoina. Pysähteli, kuulosteli ja katseli ohikulkijoita sekä kulttuurikohteissa kävijöitä. Mitä ihmiset haluaisivat kokea? Miten rakennuksen valaistus puhuttelisi ihmisiä, millaisia tunteita se synnyttäisi?
Ylväs ja kirkkomainen Kansallismuseo alkoi piirtää Siiroisen ja kumppaneiden mielessä ”yksinkertaista ja pidättyvää” valomaailmaa. Seinägraniitin komea pinta ja pienet yksityiskohdat olisi saatava esiin entistä paremmin. Sisäänkäyntipihan puolelle haluttiin valot, jotka luovat museon kiinnioloaikoinakin tunteen, että talo hengittää ja on elossa.
Helsingin Töölönlahden rannalla oleva Suomen Kansallisooppera innosti Valoa Designin väen revittelemään. Valaistussuunnitelma sai työnimekseen Diiva.
”Ooppera on esittävän taiteen kehto. Lähdimme rohkeasti esittelemään, millainen on kaupungin diiva. Arkkitehtoninen valaistus on kaiken pohjana, mutta kun aika on, diiva astuu esiin. Välillä se on räiskyvä, retee ja näyttävä”, Roope Siiroinen ja valaistussuunnittelija Marko Kuusisto maalailevat.
Esityspäivinä Diiva vaihtaa arjen asunsa juhlavampaan. Valomaailma vaihtuu kausittain: syksyllä, juhla-aikaan ja keväällä. Mutta kesällä annetaan luonnonvalon loistaa.
Kansallismuseo puolestaan pysyy samassa asussa kesästä talveen. Hienosäätöä tehdään himmentämällä.
Senaatin toimitusjohtajan Jari Sarjon mukaan Suomessa ollaan hyvin maltillisia julkisivujen ja arvorakennusten valaisijoita verrattuna moniin Euroopan kaupunkeihin.
Nyt ooppera ja museo saavat valaistukset, jotka jäävät elämään juhlavuoden jälkeenkin.
”Haluamme jättää pysyvän jäljen, emmekä antaa ihmisille vain yhden illan huumaa”, Sarjo kertoo.
Suomalaisen valoarkkitehtuurin pioneereihin kuuluvalla Roope Siiroisella on sama viesti.
”Tämä ei ole valoshow eikä wow-elämys. Tämä on kaupunkikuvan tärkeä osa, joka kestää illasta ja vuodesta toiseen. Kutsuu ihmiset luokseen.”
Valosuunnittelussa on nyt kekseliäisyyttä ympäri maan. On Lux Helsinki, Rukan kaamoksen ajan valofestarit, ja Jyväskylä kutsuu itseään lähes 20 vuoden valaistushistoriallaan valon kaupungiksi.
”Valaistuksen ympärillä oleva hyvä pöhinä buustaa valoarkkitehtuuria”, Kuusisto iloitsee.
Hän odottaa tulevaisuutta, jolloin valoarkkitehtuuri on automaattisesti osa rakennussuunnittelua. Ja että Suomeen saataisiin valoarkkitehtuurikoulutus, joka on jo Ruotsissa ja Tanskassa.
Mittarin valoarkkitehtuurin onnistumiseenkin Siiroinen on löytänyt.
”Jos mattimeikäläinen ottaa kuvan valaistusta rakennuksesta ja laittaa kuvan someen, olemme onnistuneet. Se kertoo, että ihmiset on saatu käyttämään kaupunkitilaa ja he kokevat sen elinvoimaisena, näyttävänä ja mukavana.”
Katso video: Kansallismuseo uudessa valossa.
Katso video: Kansallisooppera uudessa valossa.
Senaatin lahja 100-vuotiaalle Suomelle avautui kaikkien nähtäville marraskuun 21. päivänä. Valmistelut alkoivat kuitenkin jo viime vuonna, kun Senaatti-kiinteistöt järjesti Valossa-valaistussuunnittelukilpailun.
Kilpailulla Senaatti halusi jättää omannäköisensä jäljen Suomen satavuotiseen tarinaan. Suomen suurimman kiinteistönomistajan katse kohdistui ihmisille tärkeisiin, kansallisesti merkittäviin rakennuksiin.
Kilpailuun tuli 38 ehdotusta. Valossa-kilpailun raati valitsi yksimielisesti tamperelaisen Valoa Designin suunnitelmat Kansallismuseon ja Suomen Kansallisoopperan valaisemiseksi. Yritys tunnetaan muun muassa Länsimetron kahdeksan aseman ja Tampereen keskustan maamerkin Hotelli Tornin valoarkkitehtuurista.
Valoa Designin suunnitelmien näyttävyys ja muunneltavuus tekivät raatiin vaikutuksen.
Lamppuja tarvitaan molemmissa kohteissa kymmeniä. Valoa Designin väen lisäksi lampun paikkaa ovat määrittämässä Museovirasto, arkkitehti, urakoitsija, sähköinsinööri ja kiinteistön omistaja eli Senaatti.
Leditekniikka on pudottanut valojen sähkönkulutuksen jopa kolmannekseen aiempaan verrattuna. Myös säätötekniikka sekä sisävalaistuksen tunnistus- ja liiketekniikka tuovat säästöjä.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia sekä hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Kuntien näkökulmaa tilakustannuksiin ja mahdollisia vastausehdotuksia kuntien tilakysymyksiin tarkasteli tilaisuudessa…
Monipaikkaiseen työskentelyyn ja uudenlaisiin työympäristöihin siirtyminen vaatii opettelua ja yhteistä keskustelua. Mistä kaikesta työpaikoilla kannattaa sopia, kun toimistoille osittain palataan?
Hybridityö tuo mahdollisuuksia yksilöille ja lisää autonomiaa tiimeille. Esihenkilön tehtävä on kuitenkin huolehtia, ettei kukaan jää yksin. Vapauden lisäksi täytyy muistaa vastuu, sanoo Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.
Etätyö tuntuu kätevältä, mutta onko se tuloksellista? Saadaanko yhteisöllisyys turvattua hybridityön maailmassa? Kun työympäristöt muuttuvat, paraneeko palvelu? Näistä ajankohtaisista kysymyksistä keskustelivat Senaatti-areenan panelistit.
Neljännes valtion työntekijöistä työskentelee yhteiskäyttötiloissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on yksi Senaatti-areenassa esitellyn valtion toimitilastrategian keskeisistä tavoitteista. Myös hybridityö on tullut jäädäkseen.
Koronakriisi pisti suomalaiset – ja myös valtionhallinnon kymmenet tuhannet tietotyön asiantuntijat – etätöihin yhdessä yössä. Nyt digiloikan oppeja ja havaintoja hyödynnetään valtion uuden toimitilastrategian teossa. Siinä keskiössä eivät ole enää…
Suomalaiset pitävät sisäolosuhteiden ongelmia suurempana riskinä kuin ne tutkimustietojen mukaan ovat. ”Mielikuvien muuttaminen vaatii kuuntelemista, tiedon jakamista ja alan toimijoiden yhteistyötä ”, Senaatin erityisasiantuntija Anne Korpi sanoo.
Jos haluamme Suomeen maailman laadukkaimmat sisäolosuhteet, pitää ongelmista keskustella avoimesti ja eri osapuolia kuunnellen. Senaatti-areenassa startattiin uudenlainen raikas mielipiteenvaihto ja yhteispeli – ja #Suurituuletus-keskustelu jatkuu!