Määrittele mittauskohde, iske sensorit kiinni ja nauti tiedosta. Langaton teknologia antaa tietoa keräävien sensoreiden sijoittamiselle lähes rajattomat mahdollisuudet.
Työpaikalla sensoreilla voidaan mitata esimerkiksi tilojen käyttöastetta. Pöytään piilotettu sensori tunnistaa puolen metrin säteellä olevan ihmisen. Tiedon avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata, miten rakennusten tiloja käytetään.
”Tästä on monenlaista hyötyä monitilaympäristössä, jossa ei ole omia työpisteitä, vaan työntekijät valitsevat itselleen kulloinkin sopivimman paikan tehdä töitä”, Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Esa Halmetoja sanoo.
“Kun lähdet töihin, voit jo matkalla tarkistaa kännykälläsi, missä on vapaita työpisteitä tai onko yhtään neuvotteluhuonetta vapaana.”
Senaatilla on hallinnassaan noin 10 000 rakennusta, joten mitattavaa riittää. Parhaillaan käynnissä on muutama pilotti, joissa seurataan toimistorakennusten olosuhteita. Käytännössä langattomien sensorien antamaa dataa verrataan rakennusautomaation tuottamiin lukemiin.
”Olemme esimerkiksi suunnitelleet sellaista, että konttorin toinen pää pidetään viileämpänä kuin toinen. Ihmiset voivat asettua itselleen sopiviin lämpöolosuhteisiin. Mittaamisen tavoitteena ovat parhaat mahdolliset olosuhteet niin, että työnteko sujuu mahdollisimman tehokkaasti.”
Säteilevätkö sensorit vaarallisesti? Kannattaako sensoriteknologiaan vielä investoida? Pitäisikö tietoturvasta olla huolissaan? Kokosimme seitsemän ajankohtaista väitettä sensoriteknologiasta. Lue, mitä Esa Halmetoja vastasi niihin.
Sensoriteknologiaan – kuten uusiin teknologioihin aina – liittyy paljon ihmetystä, epäilyjä ja mutu-tietoa. Esitimme Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Esa Halmetojalle seitsemän ajankohtaista väitettä sensoreista.
”On ollut, mutta ei ole enää. Halvimmillaan laadukkaita sensoreita saa 30 eurolla per mittauspiste. Kun mennään kymmeniin tuhansiin sensoreihin, on hinta tietysti halvempi. Sensoreissa pätee sama kuin muussakin teknologiassa, eli tänään saa samalla rahalla enemmän kuin mitä vuosi sitten. Kehitys on todella nopeaa.
”Parhaat nykysensoreiden akut kestävät jopa viisi vuotta ja perusmalleissakin kestoa on jo kolme vuotta. Jotkut puhuvat jopa kymmenestä, mutta sellaisesta ei vielä ole näyttöä. Akut kestävät pitkään, koska sensorit lähettävät tietoja vain silloin, kun niillä on asiaa. Ne ovat älykkäitä ja osaavat itse pohtia, mitä tietoa kannattaa lähettää eteenpäin.”
”Teollisuudessa on käytössä sensoreita, joissa on pieni generaattori, joka saa energiansa koneen tärinästä. Näin akkua ei tarvitse koskaan ladata erikseen. Uusinta uutta ovat ultraviolettilataukset. Sähköpistokkeeseen laitetaan ultraviolettilähetin ja esimerkiksi lämpötermostaatti on muutaman metrin päässä vastakkaisella seinällä. Se latautuu ultraviolettisäteellä. Ei haittaa, jos edessä on välillä ihminen tai huonekalu. Lataus jatkuu, kun este poistuu. Tämä israelilainen keksintö on jo tulossa markkinoille.”
”Faktaa. Toki lainsäädäntökin luo jarrua sellaiselle seurannalle, jossa luodaan jonkinlainen henkilörekisteri. EU:n uusi tietosuoja-asetus tulee vielä tiukentamaan määräyksiä. Toki sensoreilla voitaisiin mitata lähes mitä tahansa, mutta minulle raja kulkee siinä, etten halua mitata ihmistä vaan ihmistä ympäröiviä olosuhteita. Sensorit ovat toisaalta myös turvallisuustekijä. Hätätilanteessa voitaisiin nopeasti nähdä, kuka on missäkin päin taloa.”
”Meillä on tarkoitus kokeilla omalla henkilökunnallamme sensorinappia. Kun tulet töihin, otat tunnistusnapin ja valitset kännykästäsi, haluatko olla näkyvillä. Jos vastaat kyllä, kyseinen nappi tietää kuka olet ja muut näkevät, missä liikut. Jos vastaat ei, järjestelmä ei tunnista sinua.”
”Radioaallot, joilla sensorit toimivat, eivät ole vaarallisia. Se lisää kyllä radioaaltojen määrää merkittävästi tiloissa, joissa ihmiset ovat. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä siitä, että sensorien käyttämät radiotaajuudet ja niiden käyttämät tehot olisivat ihmiselle haitallisia.”
”Kyllä kannattaa. Nyt ollaan jo sillä tasolla, että tuotteet ovat kypsiä markkinoille. Puettava sensoriteknologia ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvat ratkaisut ovat vielä nousussa. Muuten nykyinen sensoriteknologia on täysin tuotantovalmista kamaa – ihan jokapäiväistä elämää!”
”Totta. On vaikea tietää, mikä on hyvää laatua. Tällä hetkellä laatu vaihtelee paljon esimerkiksi kiinalaisissa sensoreissa. Huippumaita ovat Intia, Taiwan ja Etelä-Korea. Niissä osaaminen on huipputasolla ja tarjolla on edullisia kovan luokan tuotteita. Monen suomalaisenkin yrityksen komponentit tulevat juuri noista maista.”
”Todellisuudessa esimerkiksi seinään laitettava sensori on tietoturvamielessä tyhmä. Se lähettää tiedon eteenpäin vasta, kun olosuhteet muuttuvat. Jos huoneessa on ollut koko päivän 21 astetta lämmintä, lähettää sensori tiedot vasta, kun lämpötila laskee. Vaikka joku saisi sen tiedon kaapattua jollain teknologialla, ei hän siitä juuri kostuisi. Tai saisi hän tietysti tiedon lämpötilan vaihtelusta. Pieni riski on olemassa. Sen voi kampittaa sillä, ettei kerätä sellaista tietoa, jota voisi luvatta väärinkäyttää.
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
”Poikkeusoloihin varautuminen nousi keskeiseksi tavoitteeksi helmikuusta 2022 lähtien. Tuemme vahvasti asiakkaitamme muuttuneessa tilanteessa”, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa kertoo.
Jasmin Johansson oli yksi Puolustuskiinteistöjen kesätyöntekijöistä ympäristöpalveluissa ja työskentelee luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Monipuolisia kesätyötehtäviä Senaatilla riittää — niin myös kaikenikäisiä ja taustaisia osaajia. Linda Liljeström on yksi heistä.
Homma hoidossa! Tikkakosken paikallisyksikössä kesätyöntekijä Silja Ukskoski huolehti rakennusten kunnossapitotoimenpiteiden kartoittamisesta kesän ajan. Silja kertoo nyt, millaisissa merkeissä hänen työntäyteinen kesänsä meni.
Kesäaikaan merellisessä Helsingissä veneilijöitä riittää. Merenkulun helpottamiseksi Puolustuskiinteistöillä kesän ajan työskennellyt Aleksi Pohjola on ollut varmistamassa, että alitus Hevossalmen sillalla sujuisi veneillä ongelmitta.
Saara Rönkä vietti kesän kesätyöntekijänä Puolustuskiinteistöjen Rissalan paikallisyksikössä.