Suomen vankiloita uudistamassa

Kun Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen, Senaatin erityisasiantuntija Anne Sundqvist ja Senaatin asiakaspäällikkö Mika Kemppainen istahtavat pöydän ääreen, ei puheenaiheista ole pulaa. Eikä myöskään työn määrästä. Yhteistä työskentelyä kehitysprojektissa Vankiloiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen on nyt takana runsaat neljä kuukautta.

”Mutta emme me tätä kolmestaan tee. Yhteensä projektissa on ollut mukana viitisenkymmentä Rikosseuraamusalan ammattilaista sekä tusina Senaatin ja sen kumppaniverkoston asiantuntijaa”, kertoo Mika Kemppainen. Pähkinänkuoressa projektissa on kyse siitä, miten vankeusrangaistukset toimeenpannaan vankiloissa niin, että niillä on vaikuttavuutta. Kun päämääränä on vähentää uusintarikollisuutta, täytyy sekä vankien elämää, henkilöstön toimintaa vankiloissa että vankilatiloja tarkastella aivan uudesta näkökulmasta. ”Kyse on isosta vankiloiden toiminnallisesta ja kulttuurisesta muutoksesta. Meidän tehtävämme on luoda vankiloita, jotka kuntouttavat rikoksettomaan elämään ja valmentavat vankeja tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaan. Jos vangit makaavat selleissään passiivisina, voi olla varma, että monet yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta tärkeät taidot jäävät kehittymättä. Esimerkiksi jokapäiväisessä elämässä ilman digitaitoja ei pärjää enää kukaan”, Pauli Nieminen sanoo.

Projektin pilotti on noin satapaikkainen Hämeenlinnan naisvankila, josta on tarkoitus tehdä nykyaikainen ja maailman paras naisvankila.

”Olemme saaneet nykyisillä suunnitteluohjeillamme aikaan vankiloita, joissa korostuu valvonta ja säilytys. Pahimmillaan vangit ulkoilevat kolme metriä maantason alapuolella ilman mitään kontaktia luontoon. Tällaista ympäristöä emme halua rakentaa tulevaisuuden vankiloihin. Kun vankilan on tarkoitus olla rikoksettoman elämän oppimisympäristö, nousevat uudenlainen johtaminen, kuntouttaminen, aktivointi ja vuorovaikutus avainasioiksi”, Pauli Nieminen toteaa.

Työn taustalla on Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatin vuonna 2014 alkanut tulevaisuuden vankilan määrittelytyö, jossa ajattelu ei todellakaan ole lähtenyt betonista ja teräksestä. Sen sijaan vangin elämää tarkastellaan kokonaisuutena, jossa vankeusaika on vain yksi vaihe. Päämääränä on vangin henkilökohtainen muutos ja polku rikoksettomaan elämään. Kaiken kaikkiaan kuntoutuksessa on katse suunnattu tulevaisuuteen, yhteiskunnassa pärjäämiseen vankilan jälkeen. ”Olemme perehtyneet laajasti tutkimusaineistoon naisvangeista ja käyneet tutustumassa hyviin toimintatapoihin vankiloissa niin Pohjoismaissa kuin Keski-Euroopassakin. Muun muassa turvallinen ja kuntouttava ympäristö sekä ammattimainen ja ihmisarvoa kunnioittava vuorovaikutus henkilöstön ja vankien välillä on ensiarvoisen tärkeää”, Pauli Nieminen toteaa.

Projektissa on haastateltu myös vankeja.

”He toivoivat lannistavan, mitätöivän ja epäilevän ilmapiirin sijaan kannustamista. Myös arkisia asioita toivottiin, kuten monipuolisuutta ja terveellisiä vaihtoehtoja kanttiiniin sekä kivempia vankivaatteita”, Anne Sundqvist kertoo. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että erilaiset keskustelufoorumit ja työpajat ovat olleet antoisia. ”Kun asioita kehitetään, on tärkeää antaa ääni monille eri ihmisille ja sallia monenlaisia näkökulmia sekä kriittisiäkin kannanottoja. Vain sillä tavalla luodaan aitoa kehitystä. On hienoa, että Hämeenlinnan vankilan henkilökunta on ollut innostuneesti mukana kehittämisessä. He ymmärtävät, että jos vankila on hyvä ympäristö vangeille, se on sitä työntekijöillekin”, Pauli Nieminen sanoo.

Millainen on suomalainen naisvanki?

Suomessa on tällä hetkellä kolmisensataa naisvankia. Noin puolet on tuomittu väkivaltarikoksen vuoksi. Toiseksi yleisimpiä ovat huumausaine- ja omaisuusrikokset. Naisvankeja yhdistävät usein päihdeongelmat, heikko itsetunto ja vähäinen luottamus omaan pystyvyyteen ja riippumattomuuteen. Lisäksi naisvankien terveydentila on keskimäärin miesvankeja huonompi. Taustalla on usein myös seksuaalista kaltoinkohtelua ja väkivaltakokemuksia.

Mitä tarkoittaa naisvangin erityisyys?

Vankilassa olisi tärkeää ottaa huomioon naiserityiskysymykset ja taata turvallinen ja ihmisarvoa kunnioittava ilmapiiri. Päihde- ja muun kuntoutuksen ohella tulee huomiota kiinnittää turvallisten lähisuhteiden kehittämiseen. Moni naisvanki on myös äiti.

Senaatti onnittelee!

Valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Kuntaliitto jakoivat vuonna 2017 kolmatta kertaa demokratiatunnustuksen toimijoille tai organisaatioille, jotka ovat edistäneet avointa hallintoa ja osallistumista. Tänä vuonna tunnustus myönnettiin Rikosseuraamuslaitokselle kumppanuustyöstä, vankilakonseptin kehittämisestä sekä lähityöhankkeesta. Seuraamme senaatti.fissä, miten projekti etenee.