Valokuvaseinä kesäisestä peltomaisemasta, pelkistetyn modernit huonekalut ja raikas värimaailma toivottavat erikoistutkija Riikka Keskisen aamuisin tervetulleeksi työpaikalleen, Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipisteeseen.
Vielä hetki sitten kampusalueen päärakennuksen Plantan yleisilme oli hieman nuhjuinen. Tiloissa näkyivät menneet vuosikymmenet: kalusteet ja värit kertoivat ajasta jo ennen tietokoneita ja pitkiä tiiliseinäisiä käytäviä reunustivat lukuisat työhuoneet.
”Planta on rakennettu 1970–1980-lukujen taitteessa. Kalustuksena oli vanhaa Billnäsiä ja tyylihuonekaluja ja osin pitkin matkaa tulleita toimistohuonekaluja”, Keskinen kertoo.
Nyt sekalaisesta kirjosta ei ole enää tietoakaan. Seiniä kaatui urakalla, kun tilat remontoitiin vuoden 2017 kevään ja syksyn aikana nykyaikaiseksi monitilaympäristöksi. Jokioisilla on 300 tutkijaa ja asiantuntijaa, joista 125 työskentelee Plantassa. He pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin joulukuussa 2017. Lisäksi tiloja käyttävät etätöitä tekevät.
”Tiloista tuli hienommat kuin suurin osa meistä osasi odottaa. Näimme kyllä ennakkoon arkkitehdin piirroksia, mutta uusitut tilat olivat silti positiivinen yllätys. Parasta ovat ilmavuus, avaruus ja valoisuus. Uusi työympäristö on tarkoittanut yhtä isoimmista muutoksista työnteon tavoissani.”
Plantan sisääntuloaulan ja muidenkin tilojen valokuvatapetit tuovat esiin tuokiokuvia Luonnonvarakeskuksen henkilöstön työstä ja suomalaisesta maaseudusta (yläkuva).
Riikka Keskinen tutkii laboratoriossa kivennäismäärityksiä. Nyt remontissa laboratoriot saivat vain pienen pintafreesauksen. Tulevaisuudessa suunnitteilla on laajempi peruskorjaus (alakuva).
Kammioista ja post it -lapuista eroon
Riikka Keskinen on ollut Luken ja sitä edeltäneen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen eli MTT:n tutkijana miltei kymmenen vuotta. Hänen mukaansa varsinainen tutkijan työ ei ole perusteiltaan tänä aikana muuttunut, mutta ympäristö kyllä.
”Isoja harppauksia ovat digitaalisuuden yleistyminen ja nykyisin myös monitilaympäristöihin siirtyminen – tutkijat ovat kaivautumassa ulos kammioistaan.”
Keskinen opiskeli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan maanviljelyskemia ja -fysiikka. Vuodesta 2009 hän on ollut Jokioisilla ensin tutkijana, sitten vanhempana tutkijana ja nyt erikoistutkijana. Paikka on yliopiston ohella niitä harvoja, joissa tehdään maatalousmaan laajaa tieteellistä tutkimusta.
”Välillä otan kentällä maanäytteitä, välillä olen laboratoriossa. Pääosin istun kuitenkin tietokoneella: kirjoitan raportteja ja tieteellisiä artikkeleja, luen ja suunnittelen hommia. Tällä hetkellä olen mukana viidessä hankkeessa, jotka liittyvät kasvinravitsemukseen, maan ravinnetalouteen ja lannoitevalmisteisiin. Nyt esimerkiksi on biohiilitutkimusta, jossa selvitämme, miten hiili pellolla vaikuttaa.”
Turussa syntynyt ja Helsingissä varttunut Riikka Keskinen on viihtynyt hyvin Jokioisilla.
”En ole mitenkään kaupunkihenkinen ja olin aina toivonut, että voisin asua maalla. Tein väitöskirjani loppuun täällä Jokioisilla ja valmistuin tohtoriksi 2013.”
Ennen Plantan remonttia Keskinen jakoi työhuoneen tutkimusinsinööri Johanna Nikaman kanssa. Suurin ero nykyiseen oli, että tavaroita tuli ennen tarpeettomastikin hillottua lukuisiin korkeisiin kaappeihin. Myös pöydille kerääntyi valtavia artikkeli- ja paperipinoja.
”Papereita ei vain tullut käytyä läpi, vaikka materiaali saattoi olla hyvinkin vanhaa. Minulla oli tapana kirjoitella asioita muistiin myös post it -lapuille, ja pöytäni oli miltei vuorattu keltaisella. Eihän pöytää voinut siivoojakaan sen takia puhdistaa, eli aika pölyistä oli.”
Riikka Keskinen ystävystyi tutkimusinsinööri Johanna Nikaman (vas.) kanssa, kun he jakoivat lähes kymmenen vuoden ajan saman työhuoneen (yläkuva).
Uudessa monitilatoimistossa jokaisella työntekijällä on oma säilytin eli lukittu kaappi, jossa on tilaa vajaat viisi hyllymetriä. ”Se on aivan riittävästi”, Riikka Keskinen sanoo. Monet kalusteista, muun muassa säilyttimet, ovat kierrätettyjä: harmaat kaapit ovat tulleet Jokioisille entisestä Vallilan toimipisteestä (alakuva).
Parempi keskittymisrauha kuin ennen
Riikka Keskisen mielestä parasta uudessa monitilaympäristössä onkin nyt aamuisin puhtaalta pöydältä aloittaminen. Remontissa purettujen työhuoneiden paikalle rakennettiin kolme isompaa työpistealuetta, joista kussakin on sähköpöydät sekä tuolit 24 henkilölle. Lisäksi pienempiä, noin kymmenen hengen työpistealueita on useampia.
Omia nimettyjä paikkoja ei ole, eli töihin tultuaan voi valita minkä tahansa vapaana olevista työpisteistä.
”Tämä tapa sopii minulle hyvin. Mieli on kevyempi, kun paperikaaos ei ole vieressä ahdistamassa. Mietin ensin, mikä on kulloisenkin päivän homma, valitsen paikan sen mukaan ja viritän läppärin. Useimmiten kyllä viihdyn yhteisellä työskentelyalueella.”
Työpistealueiden lisäksi Plantassa on hiljaisen työn alueita, vetäytymistiloja, projektihuoneita, neuvotteluhuone ja kaiken keskellä lasiseinäinen, valoisa kahvi- ja keittiötila.
Keskisen mukaan uusi monitilaympäristö mahdollistaa rauhallisen työn tekemisen ja keskittymisen jopa paremmin kuin entinen työhuonemalli – vaikka monet alkuun pelkäsivät muuta.
”Vanhoissa huoneissa oli huonot äänieristykset, ja niihin kuului jatkuvaa taustamelua. Hankalinta oli, ettei ollut mitään vaihtoehtoisia tiloja, vaan kaikki asiat piti hoitaa työhuoneessa. Jos tuli puhelu tai Lync-palaveri, ei ollut paikkaa minne mennä. Kun oli jotain yksityistä asiaa, jaetusta työhuoneesta piti sännätä jonnekin muualle puhumaan.”
”Nyt Lync-kokousta voi pitää muita häiritsemättä vetäytymistilassa. Jos jonkin hankkeen paperit on levitettävä pöydälle useammaksi päiväksi, siihen voi varata yhden projektihuoneista.”
”Työnteon ergonomia parani sähköpöytien ansiosta. Uutta ovat myös jokaisella pisteellä olevat kaksi kiinteää näyttöä”, Riikka Keskinen kertoo (yläkuva).
Luken uuden toimitilakonseptin mukaan jokaisessa toimipisteessä on säilytetty pala paikan historiaa. Plantassa mennyttä aikaa henkii muun muassa projektihuone, jossa on presidentti Urho Kekkosen tuoli ja muita antiikkihuonekaluja (alakuva).
Uudenlainen tekemisen meininki virkistää
Monitilaympäristö on Keskisen mielestä pakottanut tarkastelemaan omia työnteon tapoja.
”Kaikki eivät olleet kauhean innostuneita työhuoneista luopumisesta. Itse taas olen sellainen, että kaipaan työhöni välillä muutosta – jotain uutta draivia. Kun remonttia suunniteltiin, olinkin yksi niistä äänistä, joka piti kannustavia puheenvuoroja, että tästä voi syntyä jotain hyvää.”
Joulukuisen muuton jälkeen ilmapiiri on kääntynyt Jokiosillakin nopeasti myönteiseksi.
”Pientä alkukankeutta on toki ollut. Menee oma aikansa, että opimme käyttämään uusia hienoja tilojamme ja saamme niistä parhaan hyödyn irti. Muutos on kuitenkin ollut muutos parempaan. Uskon, että ihmiset ajattelevat yleisestikin näin.”
Keskinen sanoo, että nyt yhteisissä tiloissa työskentelyssä on uudenlainen tekemisen meininki.
”Dynaamisuus on virkistävää. Kun porukkaa on ympärillä ja eri puolilta kuuluu koneen naputusta, koen todellista työnteon iloa. Jos olen ollut vetäytyneenä hiljaiseen tilaan parikin päivää peräkkäin, alan kaivata ihmisiä ympärilleni.”
Keskisen mukaan sosiaalisuus on ylipäätään lisääntynyt.
”Kuulun täällä maaperän ekosysteemit -ryhmään. Aiemmin talossa oli useita kahvihuoneita. Nyt kun kokoonnutaan yhteiseen kahvitilaan, tulee juteltua myös muiden tutkimusalojen ja hallinnon ihmisten kanssa.”
Rauhallisten vetäytymistilojen teemoista ja tunnelmista voi valita kulloisenkin hetken mielenmaiseman. Riikka Keskisen yksi suosikkihuoneista on merellinen tila, jonka sohvalle on mukava istahtaa hetkeksi läppärin kanssa (yläkuva).
Punatiilinen Planta edustaa 1970–1980-luvun vaihteen arkkitehtuuria. Jokioisten idyllisen vehreällä kampusalueella oleva kaksikerroksinen rakennus kätkee sisäänsä nyt modernin monitilaympäristön (alakuva).
