Suomen vanhin hovioikeus on nyt myös valtakunnan modernein. Senaatti uudisti suojellun Turun Akatemiatalon historialliset huoneet ja uusi istuntosalien tekniikan. Näin syntyi sähköpöydän ja kristallikruunun liitto.
Turun hovioikeus on nyt päässyt ”takaisin kotiin” ja koko henkilökunta saman katon alle Akatemiataloon. Ensimmäisen kerran hovioikeus muutti tähän rakennukseen vuonna 1830, kolme vuotta kuuluisan Turun palon jälkeen.
Hovioikeuden presidentin Kenneth Nygårdin mukaan kaikkien työntekijöiden, osastojen ja työkokoonpanojen saaminen neljästä eri paikasta samaan taloon on suuri parannus. Akatemiatalon kirjastokin – tärkeä työväline – on nyt jokaista lähellä.
”Saimme kaikkien tietotaidon yhteen toistemme tueksi. Nyt tapaan ihmisiä, joille aikaisemmin lähetin lähinnä sähköpostia. Sosiaalinen puoli on huomattavasti vilkastunut.”
Museoviraston suojeleman rakennuksen peruskorjaus kesti kolme vuotta ja valmistui syyskuussa 2017. Samalla Turun hovioikeus otti digiloikan, sillä tavoitteena oli, että remontoidut tilat tukevat uusia työnteon tapoja ja digitaalista kehitystä. Kaikki seitsemän istuntosalia varustettiin uusimmalla ICT-teknologialla, ja nyt oikeuden istunnot voidaan nauhoittaa ja todistajiin ottaa etävideoyhteys.
Peruskorjauksen haasteena oli uusia talotekniikka ja sovittaa myös uusittu teknologia mahdollisimman huomaamattomasti vanhoihin rakenteisiin. Konehuoneet rakennettiin talon ullakolle. Suojelluissa ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa isot uudistukset ovat näkymättömissä välipohjien alla.
Hovioikeudella on käytössään lähes koko Akatemiatalo, 5 000 neliötä kolmessa kerroksessa. Kaikki sata työntekijää saivat rakennuksesta nykyaikaiset ja toimivat työtilat, mutta yhtä lailla remontti kunnioitti perinteitä. Entisaikojen arvokkuutta henkivä Kenneth Nygårdin työhuone on malliesimerkki. Korkeat ikkunat aukeavat Hämeenkadulle, jossa on hovioikeuden pääsisäänkäynti. Huonetta hallitsee koristeellinen kaakeliuuni, ja tila on sisustettu tummapuisilla antiikkihuonekaluilla. Työpöydän yllä säihkyy kristallikruunu.
”Huoneessa ei ole muuta uutta kuin sähköpöytä ja yksi kaappi, kaikki muu on alkuperäistä ja vanhaa. Onhan sitä vähän etuoikeutetussa asemassa, kun saa tällaisessa paikassa työskennellä. Puitteet ovat komeat.”
Talon saleista löytyy kymmenittäin kookkaita öljyvärimaalauksia. Nygård kertoo, että talossa käyvät vierailijat aika ajoin kyselevät entisten hovioikeuden presidenttien muotokuvista.
”Olen muotokuviin kyllä tutustunut, mutta ihan kaikkia en osaa ulkoa. Muotokuvia on 1600-luvulta alkaen, vain kolmen presidentin kuvat puuttuvat.”
Nygårdin työhuoneesta aukeavat jykevät pariovet hovioikeuden uljaimpaan tilaan, historialliseen täysistuntosaliin eli Plenumiin. Nykyisin sali toimii muun muassa kokoustilana. Hovioikeudenneuvokset istuvat pitkän pöydän ääressä virkaikäjärjestyksessä, ja pöydällä olevissa laatoissa on heidän nimikirjaimensa.
Nygård nimeää Plenum-salin suosikkipaikakseen rakennuksessa.
”Viihdyn omassakin työhuoneessani, mutta Plenum on talon kaunein sali. Se muistuttaa historiasta. Olemme Suomen vanhin hovioikeus ja Pohjoismaiden toiseksi vanhin – Tukholman Svean hovioikeuden jälkeen.”
”On hienoa olla osa jatkumoa. Moni sukupolvi on tehnyt täällä tuomarin työtä jo ennen meitä. Ja toivon, että vielä moni tulevakin sukupolvi jatkaa täällä työskentelyä. Hovioikeus on ollut Akatemiatalossa 180 vuotta, ja nyt meillä on hyvät edellytykset toimia täällä myös seuraavat 180 vuotta.”
Digitaalista kehitystä Nygård pitää tärkeänä, mutta vielä hovioikeus ei pysty hyödyntämään kaikkia sähköisen työskentelyn mahdollisuuksia.
”Työtavat ja asiakirjat pitäisi ensin saada sähköiseen muotoon. Käräjäoikeuksista tulevissa valitusjutuissa on jo hyvin paljon digitaalista materiaalia, jota pystymme suoraan käyttämään. Sen sijaan meillä ei ole oikein resursseja siihen, että digitalisoisimme itse kirjallista materiaalia. Eli joudumme turvautumaan vielä vanhoihin asiakirjatyyppisiin työskentelytapoihin.”
Nygård uskoo, että muutaman vuoden sisällä digitaalisesta tekemisestä tulee arkipäivää, kun hovioikeus saa käyttöönsä aineistopankki- eli AIPA-järjestelmän. Vuonna 2010 startannutta hanketta johtaa oikeusministeriö. Aineistopankkijärjestelmän myötä syytäjänvirastojen ja yleisten tuomioistuinten työ muuttuu paperista sähköiseksi. Näin työskentely myös tehostuu ja asioiden käsittely nopeutuu.
Kenneth Nygårdin mukaan hovioikeuden henkilökunta on ollut pääsääntöisesti tyytyväinen remontin lopputulokseen. Pieniä puutteita toki on muuton jälkeen pantu merkille.
”Tänne on tullut paloturvallisuuden takia lukuisa määrä väliovia lisää. Monet niistä ovat tuplaovia, ja kun niistä kulkee paperit sylissä, aiemman oven kahva on jo selässä, ennen kuin saa seuraavan oven auki. Tällaisiin ongelmiin on kyllä tulossa parannuksia”, Nygård sanoo ja kiittelee mutkatonta ja nopeaa yhteistyötä Senaatin kiinteistöpäällikön Petri Nurmion kanssa.
Talon teknisetkin ratkaisut vaativat Nygårdin mukaan vielä hiomista. Uusien järjestelmien käyttöönotto ei ole sujunut ongelmitta, vaan tekniikka on välillä reistaillut.
”Kun tekniikka saadaan pelaamaan, istunnot voidaan pitää pääsääntöisesti Akatemiatalossa. Ainoa mikä meiltä puuttuu, on yksi todella iso sali. Sellaista ei ollut mahdollista rakentaa, sillä suojellun talon seiniä ei haluttu lähteä kaatamaan.”
Lue myös:
Huikea Turun Akatemiatalo siirtyi Senaatin johdolla digiaikaan
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
Julkisen rakentamisen maine on tuhlaileva – eikä aivan syyttä. “Julkinen rakentaminen on kallista, hankkeet ylittävät budjettinsa ja aikataulut viivästyvät.” Näin voisi kiteyttää yleisen mielikuvan julkisesta rakentamisesta uutisoinnin tai vaikka tekoälyn…
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu yhdeksi Senaatti-konsernin vastuullisuuden painopistealueeksi. Haluamme huolehtia luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisuuden säilymisestä niin rakennetuissa ympäristöissä kuin luonnonsuojelualueilla. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa antaa luonnolle enemmän kuin siltä otamme.…
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on valtion kiinteistöstrategian keskeinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalla. Se on myös yksi Senaatin vastuullisuustyön painopisteistä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan edistää luonnon monimuotoisuutta –…
Toimintaamme leimaa lähivuodet voimakas toimitilojen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Puolustusvoimien kasvaneiden tilatarpeiden toteuttaminen haastaa koko organisaatiotamme ja heijastuu myös toiminnan päästöihin. Hiilijalanjälkemme on kiihtyvän rakentamistahdin vuoksi kasvussa, mutta pystymme monin keinoin…
Senaatti-areenassa keskusteltiin hallitusohjelman mukaisesta julkisen sektorin tilaohjelmasta, jonka tavoitteena on tehostaa tilakustannuksia ja hakea ratkaisuja valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien tilakysymyksiin. Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa valotti puheenvuorossaan valtion toimitilakustannuksista saatuja…
Aulapalvelu on olennainen osa monen kiinteistön jokapäiväistä toimintaa. Kiinteistöön tulija kohtaa aulapalvelun ensimmäisenä sisään astuessaan ja viimeisenä ulos lähtiessään. Hyvä aulapalvelu paitsi sujuvoittaa kiinteistön arkea myös auttaa rakentamaan ja pitämään…
Joensuun virastotalo osoitteessa Kauppakatu 40 saneerattiin kiireestä kantapäähän syksyn 2020 ja tammikuun 2023 välillä. Peruskorjauksen valmistuttua toiminta virastotalon yhteisessä palvelupisteessä ja yhteiskäyttöisissä toimistotiloissa otti ensi askeleensa 20. helmikuuta.
Turun Pihlajaniemen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden.
"Sitra julkaisi keväällä Megatrendit 2023 -raportin, joka sisältää varsin vakavan viestin. Merkittävin tämän hetken megatrendi on luonnon kantokyvyn mureneminen ja siitä aiheutuvat ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Kyse on ilmastonmuutoksesta,…