Yli 30 vuotta rakennusmestarina – näin työni on muuttunut
6 min
Senaatin rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki on nähnyt työssään sekä rakennusalan nousubuumin että syvän laman. Vuoden 2018 rakennusmestarille tärkeintä työssä on kunnon laatu ja elinikäinen uuden oppiminen.
Rakennusalan imago on kiinnostanut Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikköä ja vastikään vuoden 2018 rakennusmestariksi valittua Tarja Hietamäkeä aina. Hänelle työn tärkein lähtökohta on alusta saakka ollut laatu – eli kunnon rakentaminen.
”Päädyin rakennusalalle osittain sattumalta. Ikaalisissa monet luokkani tytöt lähtivät lukion jälkeen opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa. Itse olin hyvä matematiikassa ja kuvaamataidossa ja mietin, miten voisin yhdistää nämä molemmat vahvuudet. Päätin ensiksi lähteä opiskelemaan rakennuspiirtäjäksi.”
Nyt Hietamäki työskentelee rakennuttajapäällikkönä Länsi-Suomen alueella. Reilun kahdenkymmenen Senaatti-vuotensa aikana hän on seurannut näköalapaikalta alan kehitystä.
Monipuolisten rakennuttamishankkeiden lisäksi hän on toiminut erilaisissa työryhmissä, kehitysprojekteissa ja pilottihankkeissa yhdessä muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Tällä hetkellä yksi keskeisistä projekteista on Hämeenlinnaan rakennettava uusi naisvankila.
Rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki kertoo, että Turun Akatemiatalon peruskorjaus on ollut yksi hänen yli 20-vuotisen Senaatti-uransa hienoimmista projekteista.
”Monipuolisuus ja ihmiset inspiroivat”
Kipinä elinikäiseen uuden oppimiseen tarttui Tarja Hietamäkeen jo työuran alkutaipaleella. Pikku hiljaa hänestä alkoi tuntua, ettei piirtäminen tyydyttänyt kaikkea kunnianhimoa. Hietamäelle kehittyi palava kiinnostus saada laaja-alaisempaa näkökulmaa rakentamiseen.
”Työskentelin Hyvinkäällä ja olin työssäni tiiviisti tekemisissä rakennusmestareiden kanssa. Kiinnostuin sen työn monipuolisuudesta.”
Kiinnostus kasvoi niin suureksi, että Hietamäki lähti itsekin opiskelemaan rakennusmestariksi. Tällä kertaa tie vei Hämeenlinnaan, ja koulutus kesti kolme vuotta.
”Minua inspiroi nimenomaan rakennusmestarin monitahoinen ja vaihteleva toimenkuva. Tässä työssä saa johtaa hyvin erilaisia projekteja. Parhaita puolia on myös se, että voin tehdä työtä hyvin monenlaisten ammatti-ihmisten kanssa.”
Hietamäki ei ole vuosikymmentenkään aikana ehtinyt leipääntyä työhönsä: kaikissa projekteissa saa ja pääsee oppimaan jotain uutta. Mielenkiinto pysyy yllä, eikä rutinoitumisen vaaraa ole.
”Sekin on kiehtovaa, kuinka erilaisia valtionhallinnon toimijoita Senaatin asiakkaista löytyy: valtion virastoja, tutkimus- ja kulttuurilaitoksia, vankiloita sekä puolustushallintoa. Ensiarvoisen tärkeää on heidän toimialansa ymmärtäminen ja uudistusten tekeminen yhteistyössä. Jokainen asiakas on opintomatka uuteen.”
”Olen nähnyt sekä rakennusbuumin että laman”
Rakennusala heijastaa tyypillisesti yhteiskunnan talouden ylä- ja alamäkiä. Niitä Tarja Hietamäki on nähnyt molempia. Kun hän valmistui Hämeenlinnasta rakennusmestariksi vuonna 1985, Suomi porskutti korkeasuhdanteessa, rakentaminen oli huipussaan ja kysyntää alan ammattilaisille riitti.
”Kaikki rakennusmestariopiskelijat pääsivät töihin suoraan koulunpenkiltä. Rakennusalan tarve saada mestareita työmaalle ja toimistoon oli niin kova, että rakennusliikkeiden edustajat kävivät koulussamme kertomassa yrityksistään.”
Tarja Hietamäkeä inspiroi alalle rakennusmestarin monitahoinen ja vaihteleva toimenkuva. Työ vaatii jatkuvaa kehittymistä, asiakkaiden toiminnan ymmärtämistä sekä erilaisten tiimien johtamista.
Hietamäen ensimmäinen työpaikka avautui turkulaisesta keskisuuresta rakennusliikkeestä, ja hän muutti miehensä kanssa Turun kupeeseen Paimioon. Yritys rakensi Turun seudulle muun muassa kerrostaloja ja rivitaloja sekä julkisia rakennuksia, ja Hietamäki ehti työskennellä yrityksessä rakennusmestarina noin viisi vuotta – 1990-luvun laman kynnykselle asti.
”Ehdin kokea omakohtaisesti laman ensi puraisut. Tilatessani puutavaraa työmaalle tavarantoimittaja kysyi suoraan, tuletko maksamaan käteisellä. Kun sitten jäin äitiyslomalle, rakennusliike tekikin vähän ajan kuluttua konkurssin.”
”Teen työtä laadukkaan rakentamisen eteen”
Tarja Hietamäelle laman ja rakennusbuumien vuorottelu on osoittanut muun muassa sen, miten erilaiset taloudelliset suhdanteet ja konkurssit vaikuttavat yrityksiin ja ihmisiin. Työt rakennusalalla ovat usein projektiluontoisia.
”Tilaajana esimerkiksi saamme välillä runsaasti urakkatarjouksia – ja välillä vähemmän. Lisäksi rakennusalan työnjohdon koulutus oli välillä katkolla, mutta myöhemmin ammattikorkeakouluverkosto alkoi jälleen kouluttaa monipuolisesti eri rakennusalan ammattilaisia. Itsekin olen suorittanut insinööriopintoja AMK:ssa.”
Rakennusalaa ovat viime vuosikymmeninä puhuttaneet todella paljon myös laatukysymykset. Hietamäki on koko uransa tehnyt omalta osaltaan töitä sen eteen, että rakentamisen jälki on kunnollista.
”Kun valmistuin rakennusmestariksi reilut 30 vuotta sitten, liityin heti ammatillis-aatteelliseen yhdistykseen osittain alan huonon maineen takia. Yhdistystoiminnassa olen ollut mukana sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.”
”Haluan edelleen, että suomalaiset voivat asua ja työskennellä laadukkaasti tehdyissä, turvallisissa ja terveellisissä rakennuksissa.”
”Senaatti tukee uralla kehittymistä ja kouluttautumista”
Nykyisessä työpaikassaan Tarja Hietamäki aloitti vuonna 1995. Tuolloin Senaatti tunnettiin vielä Valtion kiinteistölaitoksena.
”Äitiysloman jälkeen työskentelin hetken paimiolaisessa suunnittelutoimistossa, mutta alan työnäkymät eivät olleet kovin hyvät. Ajattelinkin, että julkinen sektori rakentaa myös matalasuhdanteen aikana. Se oli yksi syy, että hain valtiolle töihin.”
Senaatilla Hietamäen suurimpia hankkeita ovat olleet muun muassa Turun Valtion virastotalon täydellinen perusparannus vuosina 2009–2013 sekä uusklassisen arvorakennuksen, Turun Akatemiatalon peruskorjaus vuosina 2014–2017.
Tarja Hietamäki toimi projektipäällikkönä Turun Valtion virastotalon täydellisessä perusparannuksessa, joka oli monen vuoden urakka.
”Senaatti on aidosti tukenut urakehitystäni ja kouluttautumistani. Olen tehnyt hankesuunnittelijan, projektipäällikön ja rakennuttajapäällikön töitä – ja nähnyt alaa monesta vinkkelistä. Voin sanoa, että tunnen monet Länsi-Suomen kiinteistöt melko hyvin, niin monessa rakennuksessa olen käynyt ja työskennellyt.”
Senaatilla työn ohjenuorana on valtion toimitilastrategia, jonka mukaisesti työpaikkoja muutetaan moderneiksi monitilaympäristöiksi. Strategiaan kuuluu myös se, että valtio luopuu niistä kiinteistöistä, joille sillä ei ole enää käyttöä. Osa Hietamäelle tutuksi tulleista kohteista ei olekaan enää valtion omistuksessa.
Myös muuttuvat työnteon tapojen muutokset vaikuttavat niin uusien kohteiden rakentamiseen kuin vanhojen tilojen uudistamiseenkin. Esimerkiksi Turun Valtion virastotalossa tehdään tilamuutostöitä asiakkaille edelleen eri puolilla taloa.
Hietamäen mukaan Senaatin edelläkävijyys ja valtioasiakkaiden monenlaisissa muutoksissa, monitilaympäristöasioissa ja muutosjohtamisessa mukana olo vaatii myös rakennuttajapäälliköltä monenlaisia taitoja työssä: jatkuvaa kehittymistä, asiakkaiden toiminnan ymmärtämistä, erilaisten tiimien johtamista sekä halua ja kykyä osallistua eri asiantuntijoiden työryhmiin.
”Suunnittelu on kehittynyt valtavasti 2D-piirtämisestä monipuoliseen 3D-mallintamiseen ja erilaisten havainnollistamispalveluiden tarjoamiseen asiakkaille. Myös monenlaiset uudet yhteistyömuotoiset urakkamallit vaativat itsensä ajan tasalla pitämistä. Rakennusala ja sen toimintaympäristö on kehittynyt, vaikka alaa pidetäänkin välillä vähän konservatiivisena.”
Tarja Hietamäki haluaa paitsi kehittää aktiivisesti ammattitaitoaan, myös uudistaa koko rakennusalaa.
”Hämeenlinnassa pilotoidaan uutta vankilarakentamista”
Tällä hetkellä Hietamäen aikaa vievin projekti on toimiminen projektijohtajana yhdessä Senaatin kärkihankkeista eli Hämeenlinnan uuden naisvankilan rakentamisessa. Tämä on uuden, kevyemmän vankilarakentamisen pilottikohde.
”Rakennuttajapäällikön työhön kuuluu ottaa laaja vastuu hankkeista. Esimerkiksi vankilahankkeessa toimin puheenjohtajana kokouksissa ja olen läsnä lähes kaikessa päätöksenteossa. Työ vie aikaani ihan jo senkin takia, että matkaa Turusta Hämeenlinnaan tai Helsinkiin kokouksiin kertyy 150 kilometriä suuntaansa.”
Investointipäätös Hämeenlinnan naisvankilasta tehtiin Senaatissa helmikuussa 2017. Uuden vankilan rakentaa SRV, ja rakennuskustannukset ovat 30 miljoonaa euroa. Vankila valmistuu loppuvuodesta 2020.
”Naisvankila toteutetaan uudisrakennuksena nykyisten vankilarakennusten välittömään tuntumaan ja tontille. Joulukuussa 2018 olimme yleissuunnitteluvaiheessa ja olimme aloittaneet vankilan työntekijöiden tyhjilleen jääneiden rivitaloasuntojen purkutyöt. Rakentaminen starttasi alkuvuodesta 2019.”
Tarja Hietamäki kokee kiinnostavana haasteena olla mukana kehittämässä Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatin uudenlaista vankilakonseptia.
”Tulevaisuuden vankilan rakentaminen ei lähde betonista ja teräksestä, vaan vangin elämää tarkastellaan kokonaisuutena, jossa vankeusaika on vain yksi vaihe. Päämääränä on vangin henkilökohtainen muutos ja polku rikoksettomaan elämään. Turvallinen ja kuntouttava ympäristö mahdollistaa yhteiskunnassa pärjäämisen vankilan jälkeen.”
Tarja Hietamäki on vuoden rakennusmestari
Tunnelma oli juhlava, kun Senaatti-kiinteistöjen Länsi-Suomen alueen rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki palkittiin pitkästä ja monipuolisesta urastaan Vuoden 2018 rakennusmestarina. Tunnustuksen saaminen tuntui hänestä erityisen hyvältä, sillä palkintoseremonia pidettiin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK -yhdistyksen liittokokouksessa Turussa.
”Liittokokous järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla, ja oli hienoa, että sain tunnustuksen juuri työpaikkakunnallani ja Turun Valtion virastotalossa, jonka täydellisessä perusparannuksessa toimin muutama vuosi sitten rakennuttajapäällikkönä.”
Palkintolautakunta nosti esiin paitsi Tarja Hietamäen vaikuttavan uran, myös hänen mielenkiintonsa kehittää aktiivisesti ammattitaitoaan ja uudistaa koko rakennusalaa.
”Seuraan toimialaa mielenkiinnolla ja haluan syventää ammattitaitoani kouluttautumalla. Olen tiiviisti mukana myös rakennusalan yhdistystoiminnassa.”
Vuoden rakennusmestari on valittu vuodesta 1971 alkaen, ja Hietamäki on historian toinen palkittu nainen. Ensimmäinen oli vuonna 2002 palkittu Airi Penttilä.
”Olin iloinen ja yllättynyt palkinnosta. Tämä on samalla arvostus kaikkia rakennusalan asiantuntijoita kohtaan”, Hietamäki sanoo.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?