Senaatti-kiinteistöt ja Kotkan kaupunki pääsemässä sopimukseen Kyminlinnan luovuttamisesta kaupungin hallintaan
Kyminlinnan kiinteistökauppaa käsitellään Kotkan kaupungin ja Senaatin päätöksenteossa huhti-toukokuun kuluessa.
Kyminlinna oli sotilaskäytössä yli 200 vuotta, mutta armeijakäytön päätyttyä vuonna 2005 ei linnoitukselle ole enää löytynyt valtion omaa käyttöä. Linnoitus on ollut siitä lähtien suljettuna ja huomattavan vähäisellä käytöllä.
Vuonna 2020 alueelle käynnistettiin asemakaavaprosessi, jonka tavoitteena on turvata Kyminlinnan luonto-, historialliset- ja kulttuuriarvot sekä mahdollistaa alueelle sopivaa virkistys-, tapahtuma- ja matkailutoimintaa. Uuden omistuksen varmistuessa kaupungin, Senaatin ja muiden viranomaisten kanssa valmisteltua asemakaavoitusta voidaan jatkaa ja tarkentaa ehdotusvaiheeseen.
”Nyt uudessa omistuksessa Kyminlinnaa päästää kehittämään paremmin kaupungin tarpeisiin ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Taloudellisista syistä johtuen valtiolla ei ole ollut mahdollista korjata ja kehittää aluetta riittävällä tasolla matkailukohteeksi. Olemme erittäin tyytyväisiä ja toiveikkaita siitä, että linnan portit saataisiin kaupungin hallinnassa vihdoin avattua yleisölle. Kyminlinna kätkee sisäänsä merkittävän matkailu- ja luontokohteen, historiallisista arvoista puhumattakaan. Toivottavasti kotkalaiset ja muutkin alueella vierailevat matkailijat pääsevät jatkossa tutustumaan tähän ainutlaatuiseen nähtävyyteen myös sisältä päin,” sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio.
”Kyminlinna sijaitsee nyt ja myöhemmin juuri Kotkassa ja on erottamaton osa Kotkan syntytarinaa ja historiaa. Linnoituksen säilyminen julkisomisteisena takaisi parhaiten sen historiallisen arvon säilymisen, alueen pitkäjänteisen kehittämisen aktiiviseksi osaksi kaupunkia ja linnoituksen avaamisen vähitellen yleiseen käyttöön”, kertoo Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen.
Alueen käyttö ja kehittäminen vaatii suunnittelua ja investointeja
Kyminlinnan hoidon, käytön ja kehittämisen vaatimia toimenpiteitä sekä niiden rahoitustarvetta on arvioitu alustavasti jo vuonna 2016 Senaatin, Kotkan kaupungin, Metsähallituksen ja Museoviraston yhdessä laatiman Kyminlinna raportin perusteella.
Kyminlinnan avaaminen yleisölle vaatisi Senaatin arvion mukaan joidenkin välttämättömien toimenpiteiden tekemistä, jotta liikkuminen alueella olisi turvallista ja kohde on saavutettavissa riittävän helposti. Linnoituksen muureissa ja kasemateissa on laajoilla alueilla kohtia, joissa on rakenteiden sortumisvaara. Alueella on myös useita putoamisvaarallisia ja suojattavia paikkoja.
Kyminlinnan huonokuntoisten ja vaurioituneiden muurien täydellinen korjaaminen vaatisi käytännössä jatkuvaa kunnostamista. Muurien kunnostuksen kokonaistarve riippuu mm. akuuttien korjausten laajuudesta ja toteutustavasta.
Kotkan kaupungin lähtökohtana alueen kehittämiselle on polkumainen eteneminen, jolloin investointeja tehdään vähitellen alueen laajenevaa käyttöä varten. Polkumaisuus sallii myös käytön vilkastumisen myötä esiin nousevien uusien ideoiden huomioimisen käytön kehittämisessä. Ensimmäisen vaiheen parannukset kohdentuisivat linnoituksen ulkopuolisiin virkistysreitteihin, seuraavissa vaiheissa muureille ja vähitellen myös linnoituksen sisäosiin. Muurien kokonaisvaltainen korjaaminen ei ole tällä hetkellä kaupungille taloudellisesti mahdollista, joten käyttö on ohjattava linnoituksen turvallisiin osiin.
Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt viime vuosina alueen ylläpitoon ja välttämättömiin korjaustoimenpiteisiin vuosittain n. 200 000 €. Päätösehdotuksen mukaan kaupungin tulisi varautua samaan tasoon, joka vähitellen voi myös kasvaa uusien, palveluja lisäävien investointien kautta.
Lisätiedot:
Elias Rainio, kiinteistökehitysryhmän päällikkö, Senaatti-kiinteistöt, puh. +358 50 439 1337, elias.rainio@senaatti.fi
Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja, Kotkan kaupunki, puh. +358 40 076 0284, markku.hannonen@kotka.fi
