Valtion työntekijät innostuivat etätyöstä ja tilojen käyttöaste jäänyt alhaiseksi
Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on selvittänyt yhdessä valtiovarainministeriön ja valtion tilojen käyttäjien kanssa toimistotilojen käyttöä ja tilatarvetta. Tuoreen selvityksen mukaan toimistotilojen käyttöaste on pandemian jälkeen jäänyt pysyvästi alhaisemmalle tasolle ja on keskimäärin 28 %.
Valtion toimisto- ja asiantuntijatyöhön tarkoitettujen tilojen käyttöastetta on mitattu syksyllä 2022 ja uudelleen keväällä 2023. Keväällä tehtyjen viimeisimpien mittausten mukaan tilojen päivittäinen käyttöaste on asettunut vaihteluvälille 12–55 prosenttia lähes kaikkien (n. 90 %) tulosten osalta. Hajontaa aiheuttaa se, että tilojen käyttöaste vaihtelee hallinnonaloittain.
Oikeusministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla tilojen käyttöaste on noin 40 prosenttia, kun se muiden hallinnonalojen virastoissa on vain noin 25 prosenttia. Esimerkiksi oikeustaloja ja poliisitaloja käytetään enemmän kuin muiden hallinnonalojen toimistotiloja. Puolustusvoimien tulokset eivät ole mukana kokonaistuloksissa.
– Mittaustulokset vahvistavat käsityksen, joka on syntynyt asiakasvirastojen kanssa käydyissä keskusteluissa. Tietotyön tekemisen tapa on pysyvästi muuttunut etätyöpainotteiseksi. Tämän johdosta valtiolla on tällä hetkellä tarpeisiin nähden liikaa toimistotilaa. Käytännössä liika tila tarkoittaa turhaa energiankulutusta ja valtion resurssien tehotonta käyttöä. Valtion toimitilastrategian mukainen toimitilaverkoston tiivistäminen ja kehittäminen onkin vaikuttavin tapa vähentää tiloihin liittyvää energiakäyttöä, päästöjä ja kustannuksia, sanoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa.
Ratkaisuja valtion yhteisistä työympäristöistä
Tilojen käyttöä valtiolla ohjaa valtion toimitilastrategia. Sen lähtökohtana on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa sekä kehittyviä työnteon ja yhteistyön tapoja sekä monipaikkaista työtä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on lisäksi, että valtion henkilöstöstä 25 prosenttia työskentelee yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. Senaatti tekee strategiaa todeksi yhteistyössä virastojen kanssa muun muassa yhteisiä työympäristöjä toteuttamalla.
Pandemian myötä julkishallinto otti digiloikan, etätöistä tuli pysyvä osa työn tekemistä, eikä työpisteitä ja tiloja tarvita enää yhtä paljon kuin aiemmin. Yhteisen työympäristön perusideana on, että samassa rakennuksessa työskentelee useita eri virastoja. Ne jakavat tarjolla olevat tilat ja palvelut. Tiloissa on huomioitu valtion virastojen turvallisuusvaatimukset ja poikkeusoloihin varautuminen. Viihtyisät, hybridityöskentelyyn soveltuvat tilat mahdollistavat keskittymistä vaativan työskentelyn ja houkuttelevat kokoontumisiin – myös valtionhallinnon sektorirajat ylittävällä tavalla. Työntekijöille malli mahdollistaa aiempaa joustavamman työskentelyn monipaikkaisesti ja verkoston valmistuessa myös paikkariippumattomasti ympäri Suomen.
– Vaikka tiloja tarvitaan nyt vähemmän, niiltä odotetaan enemmän. Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja kiinteän työpisteen sijaan arvostetaan joustavuutta ja monipuolisuutta sekä ketterää vaihtelua niin tilojen käytön kuin työvälineiden osalta. Niiden on tuettava monipuolisesti valintoja yksin tai ryhmässä sekä etänä että paikan päällä työskentelyn välillä, Pusa sanoo.
Yhteisten työympäristöjen tilahankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea ja Joensuussa, Vaasassa ja Turussa on jo siirrytty yhteisiin työympäristöihin. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on toteuttaa hankkeet ainakin Porissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa. Pääkaupunkiseudun ratkaisut ovat suunnittelupöydällä. Hankkeet tukevat käynnissä olevaa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta, ja Joensuun, Lahden ja Lappeenrannan projektit ovat osa sen ensimmäisen toimeenpanoalueen uudistusta.
Lisätietoja
Senaatti-kiinteistöt: Tuomas Pusa, operatiivinen johtaja, puh. +358 294 833200, tuomas.pusa@senaatti.fi
Tuloskooste käyttöastemittauksista
Senaatin käyttöastemittaukset valtion toimitiloissa 31052023
