Kaartin kasarmi
Kuvia kohteesta
Historia
Kaartin kasarmi rakennettiin suomalaiselle harjoituspataljoonalle, joka haluttiin sijoittaa uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Alkuperäisen suunnitelman laati C. L. Engel, joka toimi Helsingin uudelleenrakennustoimikunnan arkkitehtina ja myöhemmin intendenttinä. Suunnitelmaan kuului torin laidan upseerirakennus sekä kaksi miehistösiipeä, jotka yhdessä piharakennuksen kanssa muodostivat neliönmuotoisen pihan. Kasarmi rakennettiin vuosina 1819–1825, lukuun ottamatta itäistä miehistösiipeä, joka toteutettiin vasta E. B. Lohrmannin intendentinkaudella ja valmistui vuonna 1847. Korttelin eteläpäähän rakennettiin 1800-luvun lopulla kasarmirakennus perheellisille sotamiehille ja upseereille sekä yksikerroksinen talousrakennus.
Keisarilliseen henkikaartiin kuulunut Suomen kaarti toimi vuoteen 1905 asti, jonka jälkeen rakennus siirtyi venäläiselle sotaväelle. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 kasarmille majoitettiin Suomen Valkoisen Kaartin pataljoonia.
Toisen maailmansodan pommitukset koituivat Kaartin kasarmin kohtaloksi helmikuussa 1944. Tulipalo tuhosi Engelin aikaisten upseeri- ja miehistörakennusten puiset rakenteet, vain muuratut ulko- ja väliseinät jäivät pystyyn. Koska välittömään kunnostamiseen ei ollut varoja, seurasi pitkällinen kädenvääntö rakennuksen kohtalosta. Monet tahot kannattivat kasarmin säilyttämistä ja uutta käyttöä pohtimaan asetettiin komitea useaan otteeseen. Säilyneiden rakenteiden kuntoa tutkittiin ja seiniä tuettiin puurakenteilla, mutta säältä suojaamattomien raunioiden tuhoutuminen jatkui ja irtonaiset tiilet aiheuttivat vaaratilanteita. Vuonna 1947 eduskunta päätti kasarmin purkamisesta, mutta töihin varatut määrärahat jäivät käyttämättä. Lopulta vuonna 1952 saatiin aikaan päätös upseerirakennuksen kunnostamisesta puolustusministeriön käyttöön. Itäisen miehistösiiven korjaamiseen ei kuitenkaan löytynyt varoja, ja se purettiin vuonna 1955.
Kaartin kasarmin vanhimpien osien rakentaminen ajoittuu aikaan, jolloin Helsingistä oli juuri tullut suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja kaupungin keskustaan haluttiin sen uutta asemaa ja keisarillista valtaa korostavia edustavia kivirakennuksia. Kasarmi sijoitettiin silloisen Esikaupungin torin laidalle, ja se hallitsi lähinnä matalista puurakennuksista koostuvaa maisemaa koko 1800-luvun. Tori nimettiin myöhemmin Kasarmitoriksi ja koko kaupunginosa sai nimen Kaartinkaupunki.
Engel käytti upseerikasarmin julkisivun ornamentiikassa runsaasti sotilasrakennukselle sopivia trofee-aiheita eli aseita, haarniskoita, kypäröitä ja kilpiä. Pääjulkisivua jäsentäviä risaliitteja on korostettu friisillä, jossa alun perin vaihtelivat Suomen leijona ja Venäjän kaksipäinen kotka. Kotkat on kuitenkin poistettu, todennäköisesti Suomen Valkoisen Kaartin asetuttua rakennukseen vuonna 1918. Kipsiset julkisivukoristeet vaurioituivat pahoin pommituksissa, ja valtaosa jouduttiin uusimaan kunnostuksen yhteydessä.
Koska rakennuksen sisäosat rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen täysin uudelleen, ei alkuperäisistä tiloista ole mitään jäljellä, ja nykyinen ilme on peräisin 1950-luvulta. Tiloissa on vuosien varrella tehty joitakin muutoksia, viimeksi vuonna 2010, mutta ajan henki on onnistuttu säilyttämään varsin hyvin.
Sodassa tuhoutueen Kaartin kasarmin korjaustyön arkkitehdiksi valittiin Aulis Blomstedt, joka käytännössä suunnitteli uuden virastorakennuksen vanhan kuoren sisään. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1954 suunnittelun ollessa vielä kesken, esim. rakennuksen kattomuotoa ei ollut lopullisesti päätetty. Blomstedt erosi arkkitehdin tehtävästä vuonna 1955 ja suunnitteluvastuu siirtyi puolustusministeriön rakennusosastolle. Työt suoritettiin kuitenkin loppuun pääsääntöisesti Blomstedtin piirustusten mukaan ja valmistuivat kesäkuussa 1956. Kortteli täydentyi vuonna 1961 kahdella Fabianinkadun varren toimistorakennuksella ja pihapaviljongilla, jotka suunnitteli Viljo Revell ja Heikki Castrén.
Peruskorjaus 2010
Puolustusministeriön päärakennuksen viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2010. Suunnittelusta vastasi Arkkitehdit NRT Oy. Rakennuksen julkisivurappaus ja vesikatto uusittiin ja perustuksia vahvistettiin suihkupaalutuksella. Samalla uusittiin teknisiä järjestelmiä ja entisiin koppikonttoreihin tuotiin valoa ja avaruutta uusien lasiseinien avulla.
Rakennuksen keskellä sijaitseva porttikäytävä jakoi aiemmin kaksi alinta kerrosta kahtia. Korjauksen yhteydessä käytävä lasitettiin ja toiseen kerrokseen rakennettiin yhdyskäytävä, joka mahdollistaa helpon kulun rakennuksen osasta toiseen.
Lähteet
Lagus, Antti: Kaartin kasarmin peruskorjaus. Projektiuutiset 02/2011.
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Kaartin kasarmi.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5184