Niuvanniemen sairaala
Kuvia kohteesta
Historia
Mielisairaanhoito tuli 1800-luvun alkupuolella osaksi valtion ylläpitämää ja lääkintäviranomaisten valvomaa sairaanhoitoa. Hoidon kattavuuden parantuessa resurssit ja tilat jäivät kuitenkin riittämättömiksi. Keisari Aleksanteri II aikaan vuoden 1877-78 valtiopäiville vahvistettiin päätös siirtola- eli farmijärjestelmän mukaan organisoidun mielisairaiden parannus- ja hoitolaitoksen rakentamisesta Kuopion lähelle.
Suomen ensimmäisen mielisairaalan, Helsingin Lapinlahden mielisairaalan ylilääkäri Anders Theodolf Saelan matkusti kesällä 1879 tutkimaan sopivaa paikkaa laitokselle. Fagernäsin eli Niuvanniemen maatilaa Kallaveden rannalla Saelan kuvasi matkakertomuksessaan luonnonihanaksi paikaksi. Lisäksi se oli tarpeeksi etäällä kaupungista, alueen maaperä oli tasainen ja rakennusten perustaksi sopiva ja juomavedeksi kelpaavaa vettä oli runsaasti saatavilla. Saelan arvioi kertomuksessaan, että tilan pellot saisi helposti muutettua laitoksen puutarhakäyttöön ja alueella oli kävelypuistoksi sopivaa mäntymetsää.
Sairaalan rakentaminen Niuvanniemeen aloitettiin vuonna 1881. Ensimmäiset potilaat otettiin sairaalaan vuonna 1885, jolloin sairaalassa oli tilat 120 potilaalle.
Niuvanniemen sairaala oli alun perin lähes omavarainen. Työhön kykenevät potilaat työskentelivät sairaalan maatilalla. Maatalous, puutarhanhoito ja karjanhoito olivat sairaalan työterapiaa alkuajoista lähtien. Vähitellen potilasterapiaan soveltuvat työt ovat muuttuneet toisenlaisiksi. Viljanviljely on lopetettu ja karja on lähtenyt navetasta. Puutarhalla kasvatetaan edelleen vihanneksia sairaalan omiin tarpeisiin. Sairaalan luonne on muuttunut sen historian aikana omavaraisesta yhteisöstä nykyaikaiseksi laitokseksi. Sen toimintaan ovat vaikuttaneet myös monet lakimuutokset ja sairaanhoidon uudelleen järjestelyt. Vuonna 1952 Niuvanniemen sairaala muutettiin keskusmielisairaalasta kriminaalimielisairaalaksi ja vuodesta 1983 sairaala on toiminut Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana.
Ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuonna 1885 valmistuivat kaksi potilasosastoa miehille ja kaksi naisille, hallintorakennus, keittiörakennus, pesu-, sauna- ja leipomorakennus, ruumishuone, asuinrakennuksia henkilökunnalle ja joitain ulkorakennuksia. Piirustukset laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Ensimmäinen arkkitehti Georg Wilenius piirsi rakennukset ja piirustuksissa on myös ylihallituksen ylitirehtööri Axel Hampus Dalströmin allekirjoitus.
Sairaalalle tehtiin laajennussuunnitelmat pian sen avautumisen jälkeen. Myös laajennus oli Georg Wileniuksen suunnittelema. Vuonna 1888 laadittujen piirustusten mukaan sairaalaa laajennettiin siten, että miesten ja naisten osastoihin tehtiin lisäsiivet ja ne yhdistettiin toisiinsa yhdyskäytävällä. Lisäksi rakennettiin kolmas miespotilaiden osasto ja joitain apurakennuksia. Potilasosastojen laajentamisen lisäksi ylihallituksen ylimääräisen arkkitehti Werner Polónin piirustusten mukaan rakennettiin lisää apurakennuksia, henkilökunnan asuinrakennuksia ja tiilinen pesularakennus rantaan. Nämä laajennukset olivat valmiita vuonna 1894.
Nämä 1880-90 luvuilla valmistuneet rakennukset muodostavat edelleen sairaala-alueen ytimen, jonka arkkitehtuuri perustuu Euroopassa 1800-luvun lopulla yleiseen paviljonkisairaalan periaatteeseen. Luonnonvalo, hyvä ilmanvaihto ja toimiva käytäväjärjestelmä olivat paviljonkisairaalan arkkitehtuurissa tärkeää.
Arkkitehtuuriltaan ydinryhmän rakennukset noudattavat pelkistetyn klassismin periaatteita. Pelkistetty tyyli oli tyypillistä 1800-luvun lopun laitosrakentamisessa. Koristeaiheiden käyttö julkisivuissa on niukkaa. Sileäksi rapattuja seinäpintoja jakavat pienet vaakalistat kerrosten välillä ja ikkunoiden alla. Ikkuna-aukot ovat koristeettomat, vain kunkin rakennuksen pitkällä julkisivulla keskirisaliitissa on ylemmän kerroksen ikkunoissa käytetty otsakoristeita. Nämä klassistiset kivirakennukset luovat edelleen alueen leimallisen ulkoasun.
Pitkän historiansa takia sairaala-alueella on nähtävissä arkkitehtuurin tyylisuuntien kehitys. 1800-luvun lopun pelkistetyn klassismin lisäksi alueella on muun muassa seuraavien arkkitehtuurikausien edustajia:
Jugend: Toimistorakennus alkuperäisessä asussaan (Magnus Schjerfbeck,1908)
Funktionalismi, rationalismi: Toimistorakennuksen korotus (1936)
Modernismi: 1950-luvun henkilökunnan asuinrakennukset ja lääkärien rivitalo 1960-luvulta
Omana arkkitehtonisesti merkittävänä kerrostumana erottuvat 1980-luvun puolivälissä valmistuneet Salirakennus ja Terapiarakennus (Vilhelm Helander ja Juha Leiviskä) sekä niitä täydentävä, 2000-luvun alussa toteutettu Nuoriso-osasto (Kaisu Vasara).
1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat niukkaa aikaa sairaalassa. Sairaalan vuosikertomuksissa varsinkin 1920-luvulla toistetaan sitä, että korjauksiin ja uudisrakentamiseen ei saatu varoja monista pyynnöistä huolimatta. Vuosina 1932-33 uusittiin sairaalan lämmitysjärjestelmä ja tällöin rakennuksiin saatiin myös lämmin vesi.
Ensimmäinen laaja peruskorjaus tehtiin siinä yhteydessä kun sairaala muutettiin vuonna 1952 keskusmielisairaalasta kriminaalimielisairaalaksi. 1950-luvun aikana peruskorjattiin miesten osastot ja keittiö- ja talousrakennus. Naisten osastot peruskorjattiin 1960-luvulla. Ravintokeskus peruskorjattiin jälleen 1970-luvun lopulla, jolloin tehtiin myös sairaalan infrastruktuuriin liittyviä parannuksia. Sairaalalla oli oma jätevedenpuhdistamo 1970-luvulla ja kaukolämpöön alue liitettiin vuonna 1974. Vesi- ja viemäriverkosto uusittiin vuosina 1977-78. Miesten potilasosastoja peruskorjattiin jälleen 1980-90-luvuilla ja naisten osastoja 2000-luvun alkuvuosina. Rakennusten julkisivuja on korjattu joko peruskorjausten yhteydessä tai omina hankkeinaan. Uusi peruskorjauskierros on alkanut potilasosastoilla jälleen 2010-luvulla. Alueen lämpökanaalit uusittiin vuonna 2013.
Laajan alueen jatkuvia korjauksia ohjaamaan on valmistunut vuonna 2015 kokonaisuutta käsittelevä rakennushistoriaselvitys. Jatkossa on tarkoitus teettää yksittäisistä rakennuksista täydentäviä selvityksiä ennen korjaustoimenpiteitä.
Lähteet
Malmivuori, Jorma. Niuvanniemen sairaala 1885-1985. Kuopion yliopiston julkaisuja / Lääketiede. Tilastot ja selvitykset 1/1985. Kuopio. 1985.
Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Niuvanniemen sairaala.
https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=633