Merikasarmi on nyt koko ulkoministeriön koti – ”Valoisuus ja edustavuus ihastuttavat”
7 min
Suomen ulkopolitiikan hermokeskus sijaitsee jälleen Helsingin Katajanokan kärjessä – toimivampana ja turvallisempana kuin koskaan ennen. Koko ulkoministeriön väki työskentelee nyt monitilaympäristössä, joka on myös Suomen käyntikortti maailmalle. Ylvään Merikasarmin kolmen vuoden remontti valmistui etuajassa – ja selvästi alle budjetin.
Ulkoministeriön pitkäaikainen toive päästä saman katon alle toteutui, kun Merikasarmin perusparannus valmistui syksyllä 2021. Nyt Helsingin Katajanokalla on modernit, viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat koko ulkoministeriön Helsingissä olevalle väelle.
Merikasarmin perusparannushanke oli pitkä projekti. Ensimmäisiä selvityksiä tehtiin UM:n tilaamana jo 2012, ja investointipäätökseen johtanut vaihe alkoi vuonna 2016. Ulkoministeriön saneerauksen tehnyt NCC aloitti purkutyöt alueella marraskuussa 2018.Kokouskeskuksen sisäänkäynnin viereen on kiinnitetty Merikasarmin tärkeät vuosiluvut. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Matruusikasarmi valmistui 1819. Ulkoministeriö muutti alueelle 1980-luvulla, ja Matruusikasarmi saneerattiin 1989. Uusin ja laajin perusparannus valmistui syksyllä 2021.
Saneerauksessa otettiin tarkoin huomioon rakennusten eri aikakausien arkkitehtuurin ominaispiirteet ja se toteutettiin Museoviraston kanssa. Ennen hanketta Merikasarmin tiloissa työskenteli reilut 400 henkeä – suurin osa omissa työhuoneissaan. Nyt samoissa tiloissa on henkilökuntaa tuplasti enemmän, noin 800 ulkoministeriöläistä.
”Perusparannuksessa seinät kaatuivat, kun vanhat koppikonttorit purettiin monitilan tieltä. Oli hienoa nähdä, kuinka avarat ja vaikuttavat tilat vanhoihin saleihin remontilla saatiin”, ulkoministeriön hallintopalveluiden projektipäällikkö Anna Pakkanen kertoo.
”Perusparannuksessa entisöitiin mittava määrä vanhoja valaisimia, kuten tämä seremoniahuone Hakkaraisessa säihkyvä kristallikruunu”, hallintopalveluiden Anna Pakkanen kertoo.
Työympäristön kehittämisestä hankkeessa vastaavan Pakkasen mukaan tärkeimpiä asioita muutoksessa olivat uusien tilojen muuntojoustavuus, terveellisyys, esteettömyys, edustavuus ja turvallisuus.
”Asetimme heti hankkeen alussa rohkeasti tavoitteeksemme, että vuonna 2021 koko ulkoministeriö työskentelee moderneilla tavoilla ja välineillä täysin uudistetussa monitilaympäristössä. Nyt visio on muuttumassa todeksi.”
Edustava ja ylväs suomalaisuuden käyntikortti
Merikasarmissa on ylläpidetty Suomen suhteita ulkomaihin ja tehty diplomatiaa jo kolmekymmentä vuotta.
Katajanokalla sijaitseva kasarmialue koostuu kahdeksasta eri aikakauden rakennuksesta. Vanhin ja komein on Carl Ludvig Engelin suunnittelema Matruusikasarmi, joka valmistui 1820-luvun alussa. Se on nykyisin ulkoministeriön päärakennus.
Kokouskeskuksen ensimmäisen kerroksen Meripaja on ulkoministeriön suurin neuvotteluhuone. Pitkä pöytä on suunniteltu varta vasten tähän tilaan.Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen ja projektipäällikkö Anna Pakkanen iloitsevat, että uudistettu Merikasarmi on noin 800 ulkoministeriöläisen yhteinen kotipesä.
Raikas monitilaympäristö sekä alkuperäiseen loistoonsa palautetut salit ovat keränneet henkilökunnalta paljon kiitosta.
”Etenkin tilojen valoisuus ja edustavuus ovat herättäneet ihastusta. Kauniit interiöörit jatkuvat yhtenäisinä kaikissa Merikasarmin rakennuksissa. Paras kommentti tähän mennessä tuli eräältä pitkän linjan diplomaatilta. Hän sanoi, että uudet tilat ovat itkettävän ihanat”, Anna Pakkanen kertoo.
Hän sanoo, että Merikasarmi on Suomen käyntikortti ulkomaalaisille vieraille ja maailmalle.
”Tämä näkyy parhaiten päärakennuksen uudessa kokouskeskuksessa, jonka kaikissa tiloissa on esillä runsaasti suomalaista designia ja taidetta valaisimista lähtien.”
Ravintola Holvin korkeiden tiilikaarien alla avautuvassa tilassa oli ennen saneerausta kova kaiku. Akustiikkaan tehtiin parannus, ja nyt tilan äänimaailma on miellyttävä.Historiallisen arvokas Engel-sali on Merikasarmin pääsali. Peräseinän pitkään tasoon on upotettu modernia kokoustekniikkaa, kuten nousevat näytöt.
Myös turvallisuus uusituissa tiloissa on huipputasoa. Valtioneuvoston ja ulkoministeriön turvallisuusvaatimukset ovat korkeat – esimerkiksi se, ketkä milläkin vyöhykkeellä saavat liikkua, on tarkoin määritelty.
Kun etätyösuositukset päättyivät lokakuussa 2021, Merikasarmilla ennätettiin nähdä ja kokea hetki riemukkaita kohtaamisia.
”Merikasarmi on entistä vahvemmin Suomen ulkopolitiikan hermokeskus nyt, kun koko ulkoministeriön väki on vihdoin saman katon alla. Harmi, ettemme ole päässeet vielä olemaan ja tekemään yhdessä niin paljon kuin toivoimme. Ministeriössä on ollut perinteisesti aika vahva osastojako. Tulevaisuudessa yhteinen työympäristö mahdollistaa sen, että raja-aidat ja siilot poistuvat entisestään ja organisaatiot madaltuvat”, ulkoministeriön palveluista vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen sanoo.
Ulkoministeriön palveluista vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen sanoo, että Merikasarmi on Suomen ulkopolitiikan hermokeskus. Päärakennuksen pohjoisikkunoista näkyvät meri ja Katajanokan laiturissa olevat valtion jäänmurtajat.
Anna Pakkasen mukaan siirtymä hybridityömalliin on sujunut ulkoministeriössä mainiosti, vaikka uuden opettelemistakin on ollut.
”Esimerkiksi virtuaalikokousten valtava kasvu yhtäaikaisesti on asettanut omat haasteensa sille, että meidän kaikkien on pitänyt suunnitella työpäiväämme entistä tarkemmin. On tärkeää miettiä esimerkiksi, missä roolissa eri kokouksissa olemme: voinko olla tilassa, jossa on muitakin ihmisiä, johdanko puhetta vai olenko kuuntelevassa roolissa, millainen tausta ruudulla näkyy.”
Ritarikatu-sali on Merikasarmin auditorio, jossa pidetään Suomen ulkopolitiikan tiedotustilaisuuksia. Taustalla on kookas mediaseinä. Arkkitehtoninen katto kuvastaa lohkeavaa meren jäätä.Ehrensvärd Loungen keskipiste, jykevä Tykkipihan portti on peräisin 1700-luvulta ja Merikasarmin vanhin osa. Upeasti valossa kimmeltävä, pienistä lasiputkista tehty kultaryijy on Renata Jakowleffin suunnittelema. Se saatiin Marikasarmille Pariisin kulttuuri-instituutista.
Pekka Puustinen sanoo, että henkilöstöllä on edessään uudenlaisten työprosessien ja monitilan etiketin opetteleminen.
”Tästä yhdessä tekeminen vasta alkaa. Vanhoissa työtiloissa väkemme oli pääsääntöisesti omissa työhuoneissaan. Uskon, että henkilöstö viihtyy uudistetuissa tiloissa hyvin, kun monitilaympäristön filosofia aukeaa. Meidän on tärkeää oppia käyttämään tiloja oikein, ja samalla kuunnella ministeriön johdossa väkemme palautetta, jotta voimme hioa uudistuneen Merikasarmin mahdollisimman toimivaksi.”
Kustannusarvio alitetaan reilusti
Perusparannus oli mittava hanke, josta vastasi Senaatti-kiinteistöt. Remontoitavaa riitti noin 26 000 neliön verran.
Tilojen vuokraajan eli valtioneuvoston kanslian yksikön päällikkö Heikki Hovi kertoo, että Merikasarmin kahdessa vaiheessa valmistunut hanke oli onnistuminen sekä aikataulun että budjetin puolesta.
Valtioneuvoston kanslian Heikki Hovi ja ulkoministeriön Anna Pakkanen ovat tyytyväisiä edustavaan lopputulokseen. Kokouskeskuksen aulassa suomalainen design pääsee hyvin esille. Merikasarmi on myös kotimaisen taiteen näyttämö: taideohjelmalla ja huolellisella kuratoinnilla tiloihin on saatu noin 200 arvoteosta.”Merikasarmi on pääosin ulkoministeriön käytössä, mutta rakennuksissa on myös valtioneuvoston kanslian toimintoja ja yhteisiä tiloja, joita voivat käyttää muutkin ministeriöt”, valtioneuvoston kanslian yksikön päällikkö Heikki Hovi kertoo.
”Remontin kustannusarvio oli 88 miljoonaa euroa, mutta näyttää siltä, että hinta alittuu useilla miljoonilla euroilla. Alun perin hankkeen piti valmistua vasta vuonna 2023, mutta aikataulu nopeutui, kun saimme hyödynnettyä muita valtioneuvoston yhteisiä tiloja väistöratkaisuissa.”
Hovi on tyytyväinen, että saneerauksessa palaset loksahtivat paikoilleen. Iso kiitos kuuluu hänen mukaansa Senaatin ammattitaitoiselle hankejohdolle ja valitulle allianssimallille.
”Hankkeessa onnistuttiin myös terveysturvallisuudessa: koronapandemia iski samaan aikaan perusparannuksen kanssa. Työmaalla sitouduttiin terveysturvallisuuskäytäntöihin, ja viisaalla toiminnalla saimme ennaltaehkäistyä tartuntaketjuja.”
Neuvotteluhuone Halosen pyöreän pöydän ääressä on hyvä tehdä diplomatiaa. Kaikki kokoushuoneet on nimetty Merikasarmin historian ja ulkopolitiikan merkkihenkilöiden mukaan.Perusparannuksen yhteydessä Merikasarmin neuvottelu- ja kokoushuoneiden määrä kasvoi kymmenillä. Kaikkien seinien sävyt noudattavat Engelin periaatetta: etelän puolella käytetään kylmiä sävyjä ja pohjoisen puolella lämpimiä.Uusissa monitiloissa työtilat on vyöhykkeistetty äänenkäyttöön, turvallisuuteen tai johonkin toiminnalliseen tarpeeseen perustuen.Edellisessä 1980-luvun remontissa rakennetut vanhat koppikonttoreiden väliseinät purettiin pois ja tilalle tuli väljä ja valoisa monitilaympäristö.Näyttävät kaari-ikkunat ja pitkät näkymät ovat Merikasarmin vaikuttavia yksityiskohtia.Merikasarmilla on remontin jälkeen kolme saunaa. Edustussaunan takkahuoneessa ministeriön vieraiden on mukava vilvoitella. Kaikki huonekalut, tekstiilit ja muut sisustusratkaisut ovat korkealaatuista suomalaista muotoilua. Kaksi muuta saunaa ovat henkilökunnan käytössä.Merikasarmin vieraat otetaan vastaan modernisti kotimaisilla design-helmillä sisustetussa aulassa.Merikasarmin päärakennuksen näyttävä valaistus loistaa pitkälle. Valaistuksella voidaan juhlistaa esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivää tai muiden valtioiden vuosipäiviä. Alivaltiosihteeri Pekka Puustisen toiveena on, että komeasta fasadista tulisi ikoninen ja maailmalla tunnistettava Suomen symboli – kuten Pariisin Eiffel-torni Ranskassa ja Sydneyn oopperatalo Australiassa.
Jaa somessa
Jaa uutinen
Haluatko lukea uusimmat sisältömme ensimmäisten joukossa?
