Turun Pihlajaniemeen, Heikkilän kasarmin ympärille rakentuu kokonaan uusi kaupunginosa. Puolustusvoimien toiminta alueella jatkuu, sillä tuleva asuin- ja virkistysalue kiertää kasarmin ja sulautuu saumattomasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Muutos merelliseksi asuin- ja virkistysalueeksi on jo lähtenyt käyntiin, ja alueen yleissuunnitelma on valmistunut. Seuraavaksi vuorossa on toteuttajien etsintä ja asemakaavan viimeistely. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Pihlajaniemeen nousee koti vähintään viidelle tuhannelle turkulaiselle.
Uudet asukkaat asettuvat alueelle, jonka vaiherikas historia on alkanut jo satoja vuosia ennen kuin alueen maineikasta maamerkkiä Heikkilän kasarmia oli edes aloitettu rakentaa.
Lue lisää: Turun keskustan kupeeseen syntyy vehreä koti tuhansille
Kuninkaankartanosta keisarikunnan kasarmialueeksi
Jylhä ja jykevä Heikkilän kasarmi antaa oman vivahteensa vehreälle ja viihtyisälle Pihlajaniemen kaupunginosalle. Kasarmi sijaitsee Pihlajaniemen mailla, jotka aikoinaan kuuluivat Vähä-Heikkilän kuninkaankartanoon.
Heikkilän Kruunutila on mainittu ensimmäisen kerran alueesta kertovissa dokumenteissa jo vuonna 1457, jolloin tilaa asutti asemies Henrik Tavasti. Myöhemmin omistajat vaihtuivat tiheään. Kartano oli Turun läänin ratsuväkirykmentin ratsumestarin virkatalo 1700-luvulle saakka, jolloin sitä alettiin vuokrata eniten tarjoavalle.
Vähitellen kartanon ympärille rakentui esikaupunkiasutusta, ja vuonna 1905 Vähä-Heikkilä julistettiin ”taajaväkiseksi yhdyskunnaksi”. Tällä nimellä kutsuttiin kaupunkien kupeisiin nousseita kyliä, joilla oli rajoitettu oma itsehallinto-oikeus.
Ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen Venäjän keisarikunta pakkolunasti kuninkaankartanon maat merisotakoulun ja kasarmialueen rakentamista varten. Elettiin vuotta 1915, ja kasarmin historia oli saanut alkunsa.
Kasarmi valmistui – Suomi itsenäistyi
Ennen kuin venäläiset alkoivat rakentaa kasarmia, alueella oli Venäjän Itämeren laivaston vesilentoasema.
Yhä kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus valmistui vuonna 1917. Sen piirsi venäläinen arkkitehti Alexander Konstantinovits Jevsignejeff. Hän suunnitteli rakennuksen mitä todennäköisemmin Venäjän Itämeren laivaston läntisen alueen viestipalvelun käyttöön. Vähä-Heikkilään nousi kahden vuoden aikana noin 30 puu- ja tiilirakennusta. Vain ammusvarasto oli rakennettu betonista.
Venäläiset aikoivat rakentaa alueelle myös karanteenisairaalaan, mutta he ehtivät tehdä vain rungon ennen kuin alue siirtyi suomalaisille itsenäistymisen myötä vuonna 1917.
Pommikoneet piinasivat sota-aikana
Vuonna 1939 Vähä-Heikkilä liitettiin Turun kaupunkiin. Sisäasiainministeriö vahvisti Vähä-Heikkilän asemakaavan 1946. Alue piti sisällään yleisten rakennusten tonttialueen eli varuskunnan alueen sekä teollisuus- ja asuntoalueita.
Venäläisten jo osittain sisustamaan kasarmin komeaan päärakennukseen muutti Itämeren Jalkaväkirykmentti n:o 1 eli Porin rykmentti. Päärakennus oli rykmentin käytössä talvisotaan saakka ja sotien aikana varuskunnan joukkojen käytössä.
Rakennukset kokivat kovia sota-aikoina. Talvisodan pommitusjälkiä korjattiin kolme kuukautta. Myös jatkosodassa 1941 pommitukset jättivät päärakennukseen jälkensä. Varuskunta ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen: välirauhan aikana se oli Laivastoaseman käytössä ja jatkosodan jälkeen sinne palasi rykmenttejä.
Sotavuosien jälkeen tilat kävivät ahtaaksi ja rakennukset olivat kunnostuksen tarpeessa. Sisätilat saivat pinnoilleen uuden maalikerroksen. 1950-luvulla alueelle rakennettiin sotilaskoti ja esikuntarakennus, mutta kokonaisvaltaisempi perusparannus sai odottaa aina vuoteen 1967. Tuolloin alueelle nousi kolmessa vuodessa moderni ruokalasiipi, varastoja, tykki- ja tutkahalli ja autohuoltola.
Uusi luku historian kirjoihin
Puolustusvoimien toiminta kasarmilla jatkui monipuolisena seuraavien vuosikymmenien ajan – ja jatkuu edelleen. Tilat kaipasivat 2000-luvun alussa jälleen päivitystä, joten päärakennusta perusparannettiin. Varuskunnan alueella alkoi käydä uudenlainen vilske, kun puolustusvoimien 1980-luvulla valmistuneeseen uuteen esikuntarakennukseen vuonna 2008 muutti Merenkulkulaitos ja myöhemmin Maanmittauslaitos.
Pihlajaniemen historiaan kirjoitetaan lähivuosina seuraava luku, kun alueelle nousee kokonaan uusi kaupunginosa. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan 3-5 vuoden sisällä. Kokonaisuudessaan alue on valmis 15-20 vuoden kuluttua.
Asuinrakennusten lisäksi esimerkiksi Pihlajaniemen pohjoisosaan on suunniteltu kaupallisten palvelujen keskittymä ja tiloja kivijalkakaupoille. Lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa päiväkoti, koulu ja sujuvat joukkoliikennereitit. Vehreä ranta-alue kunnostetaan kaikille kaupunkilaisille avoimeksi virkistysalueeksi.
